Presidentti Sauli Niinistö on Yhdysvaltain vierailullaan tavannut presidentti Bidenin. Viralliseen ohjelmaan kuulumaton tapaaminen järjestyi Niinistön neuvotellessa USA:n kansallisen turvallisuusneuvonantajan Jake Sullivanin kanssa. Presidenttipari on nyt tavannut kolme kertaa.
Bloomberg Television haastattelussa tapaamisen jälkeen Niinistö kertoi, että keskustelussa kosketeltiin Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista, jotka odottavat lopullista ratifiointia, sekä laajempaa ”geopoliittisesta tilannetta”.
Uutistoimisto kuvaili Niinistön olleen Suomen ja Ruotsin Natoon liittymishakemusten arkkitehti. Niinistöä on Lännessä kuvattu ”Putinin kuiskaajaksi”. Kysyttäessä, aikooko hän enää koskaan puhua venäläisen kollegansa kanssa, Niinistö vastasi, ettei näe tällaisessa keskustelussa mitään positiivista.
”Olen sanonut, että olen täysin valmis puhumaan hänen kanssaan, jos siitä on jotain hyötyä, mutta tällä hetkellä emme ole saaneet selville mitään sellaista”, hän sanoi.
Venäjän joulukuussa 2021 esittämä vaatimus, että Nato peruuttaisi lähes neljännesvuosisadan laajenemisen vetämällä joukkoja Itä-Euroopasta ja pysäyttäisi kasvun jatkumisen, merkitsi Niinistön mukaan paluuta aikakauteen, jossa suurvallat ympäröivät itsensä vaikutuspiirillä. Se oli hänen mukaansa ensimmäinen sysäys Suomen pyrkimykselle Nato-jäsenyyteen.
”Se oli meidän silmissämme pelin muuttaja, koska olimme aina ajatelleet ja sanoneet, että omasta tahdostamme pysymme sotilaallisesti liittoutumattomina, mutta kuka uskoo sen jälkeen, kun Putin sanoi, että ”et voi liittyä””, Niinistö sanoi.
Presidentti Niinistö vierailee Washingtonissa osana viikon mittaista Yhdysvaltain matkaa. Se sisältää pysähdyksiä Seattlessa ja Palo Altossa Kaliforniassa. Hän tapasi torstaina senaatin ulkoasiainvaliokunnan ja edustajainhuoneen republikaanien puhemiehen Kevin McCarthyn.
2 kommenttia julkaisuun “Niinistö tapasi presidentti Bidenin”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Anteeksi vaan mutta tuon seniilin Bidenin tapaaminen ei merkitse mitään.
Eikö Niinistö ymmärrä sitä, että Naton laajeneminen on USAn vaikutuspiirin laajentumista itään päin lähelle Venäjän pääkaupunkia (jos Ukraina pääsisi Natoon).
Silloin kun Neuvostoliitto hajosi, Venäjälle luvattiin, ettei Nato laajene itään päin (minulla on tällainen uskomus, en tiedä pitääkö paikkansa).
En usko, että USA hyväksyisi Venäjän sotilastukikohtaa rajojensa läheisyyteen.
EI ainakaan Kuuban kriisin aikana 60-luvun alussa.
Nähtävästi näihin länsimaisen arvomaailman periaatteisiin kuuluu se, että sopimukset rikotaan jossain vaiheessa.
Tämä on sitä tämä länsimaista oikeusvaltio periaatetta.