Amerikkalainen Pew Research Center julkaisi 15.7.2026 selvityksen, jossa verrataan mielipiteitä Yhdysvalloista ja Kiinasta, niiden johtajista sekä ulkopolitiikasta. Riippumattomaksi mainitun tutkimusyhteisön selvitys perustuu 42 151 aikuisen haastatteluihin 36 maassa helmi–toukokuussa 2026.
Useimmissa näistä maista Kiinaan suhtaudutaan nyt positiivisemmin kuin Yhdysvaltoihin. Ero on erityisen suuri monissa Aasian ja Tyynenmeren sekä Lähi-idän maissa. Myös USA:n rajavaltioissa Kanadassa ja Meksikossa Kiinaan suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin Yhdysvaltoihin.
Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa. Esimerkiksi vuonna 2023 Kanadassa 57 % piti Yhdysvaltoja myönteisenä, mutta vuonna 2026 enää 33 %, kun taas Kiinan suosio oli noussut 44 prosenttiin.
Kiinaa myönteisemmin Yhdysvallat nähdään vain kuudessa maassa: Israelissa, Intiassa, Japanissa, Filippiineillä, Puolassa ja Etelä-Koreassa.
Luotettavana kumppanina Yhdysvaltoja pitävien osuus on vähentynyt jyrkästi monissa maissa Joe Bidenin presidenttikauden jälkeen. Tämä mielipidemuutos on tapahtunut useissa maissa, joihin Yhdysvalloilla on ollut pitkäaikaisia taloudellisia ja turvallisuussiteitä.
Esimerkiksi Kanadassa piti Yhdysvaltoja luotettavana kumppanina 83 % vastaajista vuonna 2022, kun luku tänään on 35 %. Myös eräissä Yhdysvaltojen keskeisissä kumppanivaltioissa Aasiassa ja Tyynellämerellä luottamus USA:han on vähentynyt.
Kiinaa pidetään monissa maissa Yhdysvaltoja luotettavampana kumppanina, ja sen nähdään edistävän enemmän rauhaa ja vakautta. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa 72 % pitää Kiinaa luotettavana kumppanina maalleen (Yhdysvaltoja 46 %).
Latinalaisessa Amerikassa arviot ovat usein tasaisempia, nämä kaksi suurvaltaa nähdään melko samanlaisessa valossa, kun on kyse niiden luotettavuudesta kumppanina ja vaikutuksesta maailman vakauteen.
Yhdysvaltojen hallinnon arvioidaan edelleen kunnioittavan kansalaistensa henkilökohtaisia vapauksia paremmin kuin Kiinan, mutta USA:n saamat arviot ovat heikentyneet lähes kaikissa maissa vuodesta 2021.
Esimerkiksi Ruotsissa luottamus USA:n ihmisoikeustilanteeseen on pudonnut 61 prosentista 27 prosenttiin. Joissain maissa (esimerkiksi Bangladesh, Indonesia, Malesia, Thaimaa) Kiinaa pidetään jopa parempana ihmisoikeuksien kunnioittajana.
USA:n ulkopolitiikka huolestuttaa keskitulotason maissa
Tutkimuksessa selvitettiin myös eri maiden kansalaisten luottamusta presidentti Donald Trumpiin ja muihin valtionjohtajiin globaalien asioiden hoitamisessa. Vain 23 % vastaajista luotti Trumpiin.
Luottamus sekä Trumpiin että Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin globaaleissa kysymyksissä on yleisesti alhainen, mutta useissa maissa Xi saa paremmat arviot kuin Trump. Euroopassa kumpikaan ei saa enemmistön tukea, mutta Xi Jinping johtaa usein kaksinumeroisilla luvuilla. Korkein luottamus Kiinan presidenttiin on Britanniassa, 37 %.
Trump saa Kiinan presidenttiä paremmat arviot Intiassa, Filippiineillä ja Japanissa.
Trumpin toisen kauden kahden ensimmäisen vuoden aikana Yhdysvaltain presidentin kannattajaluvut ovat huonontuneet merkittävästi, mutta positiiviset näkemykset Xi Jinpingistä ovat yleistyneet.
Ihmiset ovat enemmän huolissaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta kuin Kiinan. Seitsemässätoissa keskitulotason maassa 75 % vastaajista arvioi, että Yhdysvallat puuttuu muiden maiden sisäisiin asioihin paljon, kun vain 45 % sanoo samaa Kiinasta.
Keskituloiseksi laskettu Intia poikkeaa muista verrokeistaan: vain 47 % intialaisista oli sitä mieltä, että Yhdysvallat sekaantuu muiden maiden asioihin, 30 % oli sitä mieltä, että ei sekaannu. Silti vain 17 % intialaisista hyväksyi USA:n intervention Venezuelaan ja 28 % hyökkäyksen Iraniin.
Suurin osa intialaisista ei hyväksy Trumpia toimia myöskään maailmanlaajuisten tullien ja maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mutta vaikka Intiassa pidetään USA:n politiikkaa haitallisena, mielipiteet USA:n motiiveista maailmannäyttämöllä kuitenkin jakautuvat enemmän kuin verrokkimaissa.
Valtionjohtajista Trump ja Netanjahu vähiten luotettuja
Vertailtaessa valtioiden johtajia kansainvälisten asioiden hoitamisessa Trumpin luottamusluvut (23 %) olivat alhaisemmat kuin Emmanuel Macronin (43 %), Volodymyr Zelenskyin (35 %), Xi Jinpingin (34 %) ja Vladimir Putinin (31 %). Ainoastaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sai heikompia arvioita (18 %).
Vain Kolumbiassa, Unkarissa, Israelissa ja Filippiineillä Trumpiin luotettiin enemmän kuin muihin valtionpäämiehiin. Korkein luottamus oli Filippiineillä, 68 % ja Israelissa, 66 %. Joissakin keskituloisissa maissa (esimerkiksi Argentiina, Brasilia, Ghana, Nigeria, Peru) Trump kuului myönteisimmin arvioituihin johtajiin, usein samalla tasolla Xin tai Macronin kanssa.
Meksikossa vain 11 % luotti Trumpiin. Netanjahun luottamus oli 18 %, Putin ja Xi noin 30 %. Kanadassa eniten luottamusta saivat Macron (59 %) ja Zelenskyi (65 %), kun Trumpiin luotti 20 %, Putiniin 18 % ja Netanjahuun 23 %.
Putiniin myönteisimmin suhtauduttiin Intiassa (59 %) ja Indonesiassa (43 %), ja luvut ovat olleet nousussa. Muita Putinille myötämielisiä maita ovat Kenia (46 %), Nigeria (38 %), Etelä-Afrikka (30 %) ja Kreikka (29 %).
Euroopan maista Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa Trumpin luvut olivat alimpia yhdessä Putinin ja/tai Netanjahun kanssa. Esimerkiksi Saksassa vain 16 % luotti Trumpiin (Putin ja Netanjahu 15 %), kun Macroniin luotti 72 %.
Erityisen heikkoja arvioita Trump sai muslimienemmistöisissä maissa. Länsirannan ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisista vain 4 % luotti Trumpiin, Netanjahuun 2 %. Sen sijaan Putin ja Xi saivat 40 %:n luottamuksen muslimimaissa. Malesiassa Trump jakoi alimman sijoituksen Netanjahun kanssa.
Jos kaikkien tutkittujen maiden väkiluvut huomioidaan laskelmissa, käy ilmi, että useissa väkirikkaissa Aasian ja Afrikan maissa luottamus Putiniin on korkeampi kuin tutkimuksessa yleisesti korkeimmat luottamusluvut saaneeseen Macroniin. Näin laskettuna luottamus Putiniin on näistä johtajista korkein: 40,53 prosenttia, Macroniin luottaa tällöin 38,04 prosenttia.
Tutkimukseen osallistuneiden maiden yhteinen väkiluku on yli neljä miljardia. Putinin ja Macronin erotus on yli 100 miljoonaa.