Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd) nimesi Venäjän hirviöksi ja kuvasi samalla tavalla Kiinaa puhuessaan 4. elokuuta Taiwanissa järjestetyssä Ketagalanin turvallisuuspoliittisessa foorumissa. Marin sai myös runsaasti julkisuutta kyseenalaistaessaan ns. yhden Kiinan politiikan, jota kansaimvälinen yhteisö kuitenkin pitää keskeisenä periaatteena suhteissaan Kiinaan.
”Yhden Kiinan politiikka” voi Marinin mielestä tehdä kansainvälisten vastatoimien käytön Kiinaa vastaan hyvin paljon vaikeammaksi kuin vastatoimia Venäjää vastaan sen hyökkäyksessä Ukrainaan. Entisen pääministerin mielestä vastatoimien käyttö Taiwanin puolustamiseksi Kiinaa vastaan ei saisi olla ”näin monimutkaista”.
Taiwan saattaa Marinin mielestä joutua Kiinan taholta kohtaamaan lisäksi ”haasteita”, jotka eivät välttämättä hänen mukaansa ”näytä aina suorilta sotilaallisilta uhilta”. Kyse voi olla myös ”harmaan vyöhykkeen toimista”, joihin vastaaminen saattaa kansainväliselle yhteisölle olla Marinin mielestä ”vieläkin haasteellisempaa”.
Marin vaati kansainvälistä yhteisöä pysymään vahvana ja pitämään kiinni omista arvoistaan ja periaatteistan. Hän varoitti ”demokratioita näyttämästä heikoilta hyökkääjien ja autoritaaristen hallitusten edessä”. Marin perusteli puheitaan väittämällä tarkastelevansa kansainvälistä diplomatiaa realistisella lähestymistavalla.
Mitä ”yhden Kiinan” politiikka on?
Suuri enemmistö maailman maista ja myös Yhdistyneet kansakunnat pitävät ”yhden Kiinan” politiikka ohjenuorana suhteissaan Kiinaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ne tunnustavat Kiinan kansantasavallan ja sen hallituksen maan ainoaksi lailliseksi edustajaksi ja Taiwanin erottamattomaksi osaksi Kiinan kansantasavaltaa.
Kiinaa oli vuodesta 1949 saakka pidetty YK:n jäsenyyden ulkopuolella. YK:n ja sen turvallisuusneuvoston jäseneksi Kiina pääsi vasta vuonna 1971, kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset muuttivat politiikkaansa eivätkä enää tukeneet sitä, että pienen Taiwanin hallinto muka edustaisi koko Kiinaa.
Taiwan on Kiinan kansantasavallan yksi maakunta, johon kansainvälinen yhteisö ei pidä sen paremmin diplomaattisia kuin muitakaan virallisia suhteita.
YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Kiinalla on yhtenä viidestä valtiosta veto-oikeus turvallisuusneuvoston päätöksiin. Taiwan on menettänyt asemansa koko Kiinan ainoana laillisena edustajana. Se ei enää ole myöskään YK:n jäsen. Kiinan maakuntana Taiwan ei voi sellaiseksi myöskään tulla, vaikka se yhä kutsuu itseään ”Kiinan tasavallaksi”. YK:n 193 jäsenmaasta vain 11 maalla on diplomaattiset suhteet Taiwaniin. Useampi näistä maista on pieniä saarivaltioita, jotka ovat hyvin riippuvaisia Taiwanin antamasta runsaasta taloudellisesta tuesta. Maailmassa on siis enää vain muutama maa, joka ei ole valmis tunnustamaan Kiinan kansantasavaltaa ja sen hallitusta Kiinan ainoaksi lailliseksi edustajaksi.
Marinilta ”solidaarisuuden julistus” Taiwanille Kiinaa vastaan
Suomen entinen pääministeri vieraili elokuun alussa Taiwanilla ja osallistui yhdessä 11 muun kansainvälisen kutsuvieraan kanssa turvallisuuspoliittiseen foorumiin Taipeissa. Kaikki vieraat oli kutsuttu Taiwaniin siksi, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti Kiinan kansantasavaltaan eivätkä kannata yhteistyötä sen kanssa.
Marin oli yksi pääpuhujista konferensissa, jonka taiwanilaiset isännät olivat järjestäneet manifestoidusti Kiinaa vastaan. Suomen kansallisten etujen kannalta Marinin osallistuminen Kiinan vastaiseen foorumiin oli pelkästään kielteistä.
Puheessaan Marin ilmaisi solidaarisuutensa Taiwanille ja arvosteli Kiinaa jyrkin sanoin. Tapa, jolla hän ilmaisi solidaarisuutensa Taiwanille, yllätti jopa tilaisuuden isännät.
”Marinin puhe oli pidäkkeetön Euroopan ja Taiwanin keskinäisen solidaarisuuden julistus, kiistatta enemmän kuin Taipei on nähnyt pitkään aikaan”, totesi brittiläinen toimittaja Josh Hoang-Wilkes, joka seuraa Taiwanin suhteita Euroopan maihin.
Toimittajan mielestä Marinin puhe oli tilitys siitä, mitä entinen pääministeri oli oppinut johtaessaan Suomen hallitusta ja miten soveltaa opittua nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Puhe sisälsi toimittajan mielestä ”hyödyllisiä rinnastuksia” Euroopan ja Itä-Aasian tilanteesta.
Marinin esiintyminen otettiin Taiwanilla vastaan merkittävänä tapahtumana. Foorumin yleisölle hänet esitteli Taiwanin apulaisulkoministeri Francois Wu. Marin sai paljon kehuja myös Taiwanin nykyiseltä presidentiltä Lai Ching-teeltä.
Marin totesi sanatarkasti: ”Haluan kiittää ihailemaani Taiwania ja sen kansaa rohkeudestanne puolustaa yhteisiä arvojamme”. ”Me Suomessa olemme aina ymmärtäneet, millaista on elää hirviön varjossa”. ”Myös me tiedämme, miltä tuntuu kohdata tuo hirviö yksin”.
Suomen entinen pääministeri selosti foorumin osanottajille yksityiskohtaisesti myös, mitä elämä ”hirviön varjossa” merkitsee.
”Suomen ja Venäjän välinen raja on yli 1 340 kilometriä pitkä. Se on pisin maaraja EU:n ja Naton jäsenvaltioiden sekä Venäjän välillä”.
Marin kertoi taiwanilaisille Suomen ja Venäjän taistelleen ainakin kuusi kertaa viimeisten 700 vuoden aikana. ”Mailla on verinen historia”. Hän totesi yleisölleen myös, että ”siksi Suomi on hyvin tietoinen siitä, että sen valinnat ja päätökset voivat johtaa hyökkäykseen”,
Marin kertoi myös, ettei Suomi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vähentänyt puolustusmäärärahoja, vaikka Euroopan maat niin tekivät. Suomella on edelleen pakollinen asepalvelus ja se investoi puolustuskykyynsä, mainitsi entinen pääministeri.
Venäjää Marin syytti maakaasun toimitusten vähentämisestä Eurooppaan Ukrainan sodan alkuvaiheessa. Tämä oli aiheuttanut inflaatiota, vakavia taloudellisia seurauksia vuosien ajan ja vahingoittanut eurooppalaisia yrityksiä. Marin piti tätä Venäjän presidentin Vladimir Putinin poliittisena taktiikkana haluten saada ihmiset uskomaan, että ”Ukrainan tukeminen heikentäisi heitä”.
”Meidän on ymmärrettävä, että sen paremmin Ukrainassa kuin Taiwanissakaan ei ole kyse vain yhdestä maasta”. Maat ovat vain ”jäävuoren huippu”.
Marin rinnasti Ukrainan ja Taiwanin myös suoraan. ”Suurempi hyökkääjä naapurina”.
Entisen pääministerin mielestä ”meidän ei pidä sallia sitä, että Venäjän kaltaiset maat voivat hyökätä itsenäisyyttä tavoittelevia kansakuntia vastaan kohtaamatta vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia. Sillä silloin syntyy esimerkki muille hyökkäyksen käyttämisestä, jotta ne saisivat haluamansa”.
Epäilemättä Marin viittasi jälkimmäisellä lausumallaan suoraan Kiinaan. Hän sanoikin olevansa täysin samaa mieltä foorumiin osallistuneen Taiwanin varapresidentin Hsiao Bi-khimin kanssa. ”Kestävän rauhan rakentamiseksi tarvitsemme voimaa ja oman pelotteemme”.
Kuulijoille ei jäänyt epäselväksi, että Taiwanin varapresidentti ja Suomen entinen pääministeri tarkoittivat ennen muuta sotilaallista voimaa ja mahdollisesti jopa ydinasepelotetta.
Helsingissä olevan Kiinan kansantasavallan suurlähetystön sivuilla on osuvasti muistutettu ulkoministeriön päätiedottajan Mao Ningin toteamuksesta. ”Taiwan on osa Kiinaa eikä ole olemassa sellaista kuin Taiwanin seudun varapresidentti”.
Kuva: Office of the President, Republic of China (Taiwan). Lähde: Taiwanin presidentin kanslian tiedote – Presidentti Lai tapaa Ketagalan Forumin kansainvälisiä osanottajia, myös Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin.