Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd) nimesi Venäjän hirviöksi ja kuvasi samalla tavalla Kiinaa puhuessaan 4. elokuuta Taiwanissa järjestetyssä Ketagalanin turvallisuuspoliittisessa foorumissa. Marin sai myös runsaasti julkisuutta kyseenalaistaessaan ns. yhden Kiinan politiikan, jota kansaimvälinen yhteisö kuitenkin pitää keskeisenä periaatteena suhteissaan Kiinaan.
”Yhden Kiinan politiikka” voi Marinin mielestä tehdä kansainvälisten vastatoimien käytön Kiinaa vastaan hyvin paljon vaikeammaksi kuin vastatoimia Venäjää vastaan sen hyökkäyksessä Ukrainaan. Entisen pääministerin mielestä vastatoimien käyttö Taiwanin puolustamiseksi Kiinaa vastaan ei saisi olla ”näin monimutkaista”.
Taiwan saattaa Marinin mielestä joutua Kiinan taholta kohtaamaan lisäksi ”haasteita”, jotka eivät välttämättä hänen mukaansa ”näytä aina suorilta sotilaallisilta uhilta”. Kyse voi olla myös ”harmaan vyöhykkeen toimista”, joihin vastaaminen saattaa kansainväliselle yhteisölle olla Marinin mielestä ”vieläkin haasteellisempaa”.
Marin vaati kansainvälistä yhteisöä pysymään vahvana ja pitämään kiinni omista arvoistaan ja periaatteistan. Hän varoitti ”demokratioita näyttämästä heikoilta hyökkääjien ja autoritaaristen hallitusten edessä”. Marin perusteli puheitaan väittämällä tarkastelevansa kansainvälistä diplomatiaa realistisella lähestymistavalla.
Mitä ”yhden Kiinan” politiikka on?
Suuri enemmistö maailman maista ja myös Yhdistyneet kansakunnat pitävät ”yhden Kiinan” politiikka ohjenuorana suhteissaan Kiinaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ne tunnustavat Kiinan kansantasavallan ja sen hallituksen maan ainoaksi lailliseksi edustajaksi ja Taiwanin erottamattomaksi osaksi Kiinan kansantasavaltaa.
Kiinaa oli vuodesta 1949 saakka pidetty YK:n jäsenyyden ulkopuolella. YK:n ja sen turvallisuusneuvoston jäseneksi Kiina pääsi vasta vuonna 1971, kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset muuttivat politiikkaansa eivätkä enää tukeneet sitä, että pienen Taiwanin hallinto muka edustaisi koko Kiinaa.
Taiwan on Kiinan kansantasavallan yksi maakunta, johon kansainvälinen yhteisö ei pidä sen paremmin diplomaattisia kuin muitakaan virallisia suhteita.
YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Kiinalla on yhtenä viidestä valtiosta veto-oikeus turvallisuusneuvoston päätöksiin. Taiwan on menettänyt asemansa koko Kiinan ainoana laillisena edustajana. Se ei enää ole myöskään YK:n jäsen. Kiinan maakuntana Taiwan ei voi sellaiseksi myöskään tulla, vaikka se yhä kutsuu itseään ”Kiinan tasavallaksi”. YK:n 193 jäsenmaasta vain 11 maalla on diplomaattiset suhteet Taiwaniin. Useampi näistä maista on pieniä saarivaltioita, jotka ovat hyvin riippuvaisia Taiwanin antamasta runsaasta taloudellisesta tuesta. Maailmassa on siis enää vain muutama maa, joka ei ole valmis tunnustamaan Kiinan kansantasavaltaa ja sen hallitusta Kiinan ainoaksi lailliseksi edustajaksi.
Marinilta ”solidaarisuuden julistus” Taiwanille Kiinaa vastaan
Suomen entinen pääministeri vieraili elokuun alussa Taiwanilla ja osallistui yhdessä 11 muun kansainvälisen kutsuvieraan kanssa turvallisuuspoliittiseen foorumiin Taipeissa. Kaikki vieraat oli kutsuttu Taiwaniin siksi, että he suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti Kiinan kansantasavaltaan eivätkä kannata yhteistyötä sen kanssa.
Marin oli yksi pääpuhujista konferensissa, jonka taiwanilaiset isännät olivat järjestäneet manifestoidusti Kiinaa vastaan. Suomen kansallisten etujen kannalta Marinin osallistuminen Kiinan vastaiseen foorumiin oli pelkästään kielteistä.
Puheessaan Marin ilmaisi solidaarisuutensa Taiwanille ja arvosteli Kiinaa jyrkin sanoin. Tapa, jolla hän ilmaisi solidaarisuutensa Taiwanille, yllätti jopa tilaisuuden isännät.
”Marinin puhe oli pidäkkeetön Euroopan ja Taiwanin keskinäisen solidaarisuuden julistus, kiistatta enemmän kuin Taipei on nähnyt pitkään aikaan”, totesi brittiläinen toimittaja Josh Hoang-Wilkes, joka seuraa Taiwanin suhteita Euroopan maihin.
Toimittajan mielestä Marinin puhe oli tilitys siitä, mitä entinen pääministeri oli oppinut johtaessaan Suomen hallitusta ja miten soveltaa opittua nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Puhe sisälsi toimittajan mielestä ”hyödyllisiä rinnastuksia” Euroopan ja Itä-Aasian tilanteesta.
Marinin esiintyminen otettiin Taiwanilla vastaan merkittävänä tapahtumana. Foorumin yleisölle hänet esitteli Taiwanin apulaisulkoministeri Francois Wu. Marin sai paljon kehuja myös Taiwanin nykyiseltä presidentiltä Lai Ching-teeltä.
Marin totesi sanatarkasti: ”Haluan kiittää ihailemaani Taiwania ja sen kansaa rohkeudestanne puolustaa yhteisiä arvojamme”. ”Me Suomessa olemme aina ymmärtäneet, millaista on elää hirviön varjossa”. ”Myös me tiedämme, miltä tuntuu kohdata tuo hirviö yksin”.
Suomen entinen pääministeri selosti foorumin osanottajille yksityiskohtaisesti myös, mitä elämä ”hirviön varjossa” merkitsee.
”Suomen ja Venäjän välinen raja on yli 1 340 kilometriä pitkä. Se on pisin maaraja EU:n ja Naton jäsenvaltioiden sekä Venäjän välillä”.
Marin kertoi taiwanilaisille Suomen ja Venäjän taistelleen ainakin kuusi kertaa viimeisten 700 vuoden aikana. ”Mailla on verinen historia”. Hän totesi yleisölleen myös, että ”siksi Suomi on hyvin tietoinen siitä, että sen valinnat ja päätökset voivat johtaa hyökkäykseen”,
Marin kertoi myös, ettei Suomi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vähentänyt puolustusmäärärahoja, vaikka Euroopan maat niin tekivät. Suomella on edelleen pakollinen asepalvelus ja se investoi puolustuskykyynsä, mainitsi entinen pääministeri.
Venäjää Marin syytti maakaasun toimitusten vähentämisestä Eurooppaan Ukrainan sodan alkuvaiheessa. Tämä oli aiheuttanut inflaatiota, vakavia taloudellisia seurauksia vuosien ajan ja vahingoittanut eurooppalaisia yrityksiä. Marin piti tätä Venäjän presidentin Vladimir Putinin poliittisena taktiikkana haluten saada ihmiset uskomaan, että ”Ukrainan tukeminen heikentäisi heitä”.
”Meidän on ymmärrettävä, että sen paremmin Ukrainassa kuin Taiwanissakaan ei ole kyse vain yhdestä maasta”. Maat ovat vain ”jäävuoren huippu”.
Marin rinnasti Ukrainan ja Taiwanin myös suoraan. ”Suurempi hyökkääjä naapurina”.
Entisen pääministerin mielestä ”meidän ei pidä sallia sitä, että Venäjän kaltaiset maat voivat hyökätä itsenäisyyttä tavoittelevia kansakuntia vastaan kohtaamatta vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia. Sillä silloin syntyy esimerkki muille hyökkäyksen käyttämisestä, jotta ne saisivat haluamansa”.
Epäilemättä Marin viittasi jälkimmäisellä lausumallaan suoraan Kiinaan. Hän sanoikin olevansa täysin samaa mieltä foorumiin osallistuneen Taiwanin varapresidentin Hsiao Bi-khimin kanssa. ”Kestävän rauhan rakentamiseksi tarvitsemme voimaa ja oman pelotteemme”.
Kuulijoille ei jäänyt epäselväksi, että Taiwanin varapresidentti ja Suomen entinen pääministeri tarkoittivat ennen muuta sotilaallista voimaa ja mahdollisesti jopa ydinasepelotetta.
Helsingissä olevan Kiinan kansantasavallan suurlähetystön sivuilla on osuvasti muistutettu ulkoministeriön päätiedottajan Mao Ningin toteamuksesta. ”Taiwan on osa Kiinaa eikä ole olemassa sellaista kuin Taiwanin seudun varapresidentti”.
Kuva: Office of the President, Republic of China (Taiwan). Lähde: Taiwanin presidentin kanslian tiedote – Presidentti Lai tapaa Ketagalan Forumin kansainvälisiä osanottajia, myös Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin.
18 kommenttia julkaisuun “Marin haukkui Venäjän ja Kiinan hirviöiksi”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Pääministerinä Sanna Marin esti omilla virkatoimillaan ettei hänen omaan Locheed Martinin sponsorointiin ja konsultaatioihin kohdistuvaa, valtioneuvoston jäsenten karenssia koskeva lakiesitys HE 192/2022 koskaan toteutunut: lakiesitystä ei ehditty käsitellä vaalikauden neljän vuoden aikana kun Marin antoi lakiesityksen eduskunnalle tarkoituksella liian myöhään eli vasta keväällä 2022!”
Oikeuskanslerilla on nyt kahden kuukauden palkallisen vuosiloman jälkeen runsaasti voimia ja hyvää aikaa selvittää, oliko toveri Sanna Marin esteellinen valmistelemaan ja päättämään valtion F-35A-hyökkäyspommittajien syksyn 2007 valtiohankinnan kirjauksesta valtioneuvostossa kun me tiedämme, että Tony Blairin lobbarifirman vakituinen asiakas, asejätti BAE, valmistaa mm. viiden miljoonan euron hintaiset koneen pilotin heittoistuimet.
Eduskunnan sivustolla kerrotaan hallitussopimukseen vuonna 2019 sovitun valtioneuvoston jäsenten karenssia koskevan lakiesityksen HE 192/2022 raunneen vaalikauden päättyessä:
”Lakiehdotusta ei ehditty vaalikauden 2019–2022 aikana käsitellä ja hyväksyä.”
Toveri, rauhanpuolustaja Sanna Marinin kirjallisessa suostumuksessa asettua kansan-edustajaehdokkaaksi Pirkanmaalla eduskuntavaaleissa 2024 voidaan perustellusti arvioida ja tulkita rikoslain 14. luvun vaalirikoksia säädösten tarkoittamana vaalipetoksena kun hänellä on ollut tiedossaan pysyvä este edustajatoimen hoitamiselle jo suostumuksensa allekirjoittamispäivänä.
Marinin vakiofoorumin,Voguen, pääkonttorista New Yorkista lakiasiantiimi lähetti 1.3.2022 Cornwalliin, Vogue-nimiseen kylän, ”STAR INN At VOGUE”-nimisen pubin omistajille, Mark ja Rachel Grahamille, laittoman uhkaus- ja kiris-tyskirjeen, jossa uhkauksessa vaaditaan yrittäjäpariskuntaa lopettamaan seitsemän päivän kuluessa VOGUE-nimen käyttö yrityksessään tai muu-toin lehtiyhtiö vaatii yrityksen omistajille rangaistusta laittomasta yhtiön nimen käytöstä ja miljoonan punnan vahingonkorvauksia tuomioistuimessa.
Yrittäjäpariskunta oli kauhuissaan. Keskusteltuaan kyläläisten ja Voguen kunnan valtuutettujen kanssa he toimittivat vastauksen Voguen julkaisuyhtiön pääkonttoriin New Yorkiin, jossa he kertoivat Voguen olevan corwallilainen tuhat vuotta vanha kylä, ja heidän omistamalla Voguen-nimeä kantavalla pubillakin olevan ikää reilut 300 vuotta.
Yrittäjäparikunta kysyi amerikkalaiselta Vogue-lehden julkaisuyhtiöltä onko julkaisuyhtiö koskaan hakenut lupaa Voguen kunnalta sen tuhat-vuotisen nimen käyttämiseen osakeyhtiöpohjaisen julkaisuelinkeinon harjoittamiseen? Tai antoiko julkaisuyhtiö luvan Madonnalle vuonna 1990 tämän levytettyä ja julkaistua Vogue-nimisen laulun?
Voguen pääkonttorin lakitiimin miljoonan dollarin vuosipalkalla ja bonuksilla operoiva esimies meni vastauskirjeen luettuaan googleen ja totesi kauhukseen Corwallissa olleen jo tuhat vuotta Vogue-niminen kylä.
Vogue-juorulehteä julkaiseva yhtiö erotti koko lakitiiminsä ja maksoi STAR INN AT VOGUE-pubin omistajapariskunnalle miljoonan dollarin vahingonkorvauksen laittomasta uhkauksestaan.
Martti Pelho
Saundersfoot
Cymru (Wales)
Mielenkiintoisia näkemyjsiä kirjoittajilta. Sanna Marinin henkinen kehityskaari ja taso on nähtävissä tapahtumista, joissa hän on ollut toimijana. Ensin hän arvosteli farmasiamafian toimintaa. Sitten pääministeriksi nostettuna toteutti juuri sitä, mitä aiemmin arvosteli. Välissä ehätti sanomaan , että minäkin olen vain ihminen, vaikka pääministeri olenkin ja pitää saada bilettää kokkelikuvioineen. Tuliko hän koskaan ajatelleeksi, kuinka paljon tavallisia ihmisiä menehtyi hänen hallituksensa viritysten ja koronakailotusten johdosta, oli niiden sylttytehdas sitten missä hyvänsä. Kannattaa lukea hänen hallituksensa manifesti, ja suhteuttaa sitä tapahtuneisiin. Suomen sotimiset, natoviritykset ja ukrainarituaalit ovat Marinin käsitymaailmassa aivan oma lukunsa. Nyt on sitten päädytty siihen, että hän sukkuloi ympäri globaalimiljöötä jauhamassa harhaisia näkemyksiään maailmasta, kuten kuvioonsa kuuluu.
Mitä tästä nyt pitäisi sitten ajatella?
Pikainen johtopäätös tästä on se, että Marin kuuluu kategoriaan ”kansakunnan kusettajat”. Tässä ominaisuudessa hän ensin hankkii kotimaista poliittista nostetta yleisesti hyväksyttävän leiman omaavilla asioilla nostaakseen omaa statustaan muiden politiikan leivonnaisten joukossa. Sitten aseman saavutettuaan hän ryhtyy toimiin joiden merkitys kansalliseksi hyväksi on kyseenalainen tai suorastaan vahingollinen. Kaikessa hyödynnetään hänen saavuttamaansa poliittista statusta pääministerinä, -johon eri asiayhteyksissä viitataan. Viimeisin Marriniin liittyvä kauhukuva on, että tämä poliittinen ”ilmiö” Stubbin tavoin globalistien paistouunisa kypsennettynä palautetaan takaisin Suomen politiikkaan. Kumpikaan ei edusta kansakunnan hyvää, saati sitten, että heillä edes olisi siihen liittyviä intressejä, kuten tähänastiset aktivireettinsa ovat osoittaneet.
Stubb puhuu toisinaan maailmanjärjestyksen muutoksesta ja Marinkin on siitä varmasti kuullut. Lännen poliittinen johto apulaisineen kuitenkin kieltäytyy mitenkään yhdistämästä taisteluaan ”hirviöitä” vastaan tähän maailmanjärjestyksen muutokseen, vaikka siihen se nimenomaan liittyy; USA käyttää sille alamaisia liittolaisiaan kilpailijoitaan vastaan pyrkiessään säilyttämään johtoasemansa. Sen sijaan on sanottu toistuvasti, että olemme informaatiosodassa ja Venäjän sekä Kiinan vaikuttamisen kohteena. Kai se voi niinkin olla, mutta täällä meillä kotoisen vaikuttamisen päähyökkäyssuunta on joukkotiedotuksen kohde eli Suomen kansa. Meidän olisi oltava yhtenäisesti nykyisen tuhoon vievän politiikan kannalla. Hirviöitä näkyy siellä ja täällä ja ”puolustukseen” on sijoitettava kaikki mikä liikenee ja enemmän. Ne, jotka eivät taivu lännen tahtoon, ovat olemukseltaan pahoja, eikä niille tunnusteta turvallisuusintressejä. Usan ja sille alamaisten tekemiset sen sijaan ovat aina reaktiota pahantahtoisten toimijoiden uhkaan. Tämä on se sisäistettävä asia ja kotimaisen vaikuttamisen pääasiallinen sisältö. Kaikkiaan tuntuu, että tuollainen rajat ylittävä, ns. vihollisen väestöön kohdistuva vaikuttaminen voi olla melko vaikeaa ja tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin oli toivottu. Putin siis matkusti Kuriilien saariryhmän saarelle ja vieraili kalatehtaalla, ja Marin vieraili Taiwanissa pitämässä palopuheen Kiinaa ja Venäjää vastaan.
Blairilta kysyttiin vuonna 2016 CNN:n haastattelussa mielipidettä arvioista, joiden mukaan USA:n ja Brittin hyökkäys Irakiin vuonna 2003 oli pääsyy Isis-liikkeen syntyyn. Blairin omastakin mielestä arvio pitää ”ainakin jossain määrin” paikkansa. Pyyteli anteeksi osuuttaan.
Nykyisessä informaatiosodan vaiheessa huomiotani kiinnittää se, että Ceutan kriisistä uutisoidessaan Yle, HS ja KSML eivät lainkaan mainitse Israelin uutta droonitehdasta Marokossa eivätkä Marokon ja Israelin hiljattaista sotilasyhteistyösopimusta tai Gibraltarin salmen strategista merkitystä.
Siitä voi päätellä, että nämä asiat ovat olennaisia. Voinee myös päätellä, että Mediapooli toimii, vaikea muuten ymmärtää tällaista uutispimennystä.
Ihmisten tai valtioiden nimittäminen hirviöiksi on viime kädessä fasistista retoriikkaa. Siinä otetaan joiltakin ihmisiltä ihmisyys pois, ja siten ne on helpompi tuhota. Siksi natsit nimittivät juutalaisia rotiksi.
Amerikkalaismedia käyttää usein henkirikollisista sanaa ”hirviö”. Siellä onkin useissa osavaltioissa kuolemantuomio voimassa, – onhan hirviöitä helpompi teloittaa kuin ihmisiä.
Sivuhuomautus: Venäjä kielsi kuolemantuomioiden toimeenpanon vuonna 1996 ja vuonna 2009 Venäjän perustuslakituomioistuin vahvisti, ettei kuolemantuomioita voida enää langettaa eikä panna täytäntöön.
Se että joku ihminen tai valtio (eli valtion johto) käyttää toisista ihmisistä tai valtioista nimitysta hirviö, rotta, jne, kertoo paljon sanontaa käyttävästä itsestään. Se ei kerro haukkumisen kohteesta välttämättä yhtään mitään.
Se kertoo haukkujasta mm. sen miten moraaliton hän on, miten seitinohut hänen sivistyksensä on tai miten tietämätön hän on tosielämän faktoista. Maailman historia nimittäin opettaa, että kuka tahansa meistä on kykenevä mitä hirviömaisimpiin tekoihin. Edellä mainitut seikat kuitenkin estävät useimpia meistä toteuttamasta hirviömäisiä tekoja. Marinin hallitusta ne eivät näyttäneet juuri estävän.
Mitä muuta Marinilta voisikaan odottaa. Tuo kaikki on kuitenkin tuttua russofobista potaskaa,
jonka lukeminen vain masentaa.
Toivoisin Naapuriseuralta enemmän artikkeleita, jotka antaisivat toivoa ja pikkuisen iloa lukijalle.
Sitä tämä maailma on vailla.
Tiedetään toki mitä valehtelevat hirviöt puhuvat luullen sillä edistävänsa uraansa.
Annikki
Sanna Marin oli edellisen hallituksen kuningatar, joka teki kaikkensa syöstäkseen Suomen syvälle suohon, ja onnistui melko hyvin. Tuollainen tuholainen on pidettävä kaukana Suomesta.
Sanna Marin ei ymmärrä olevansa itse hirviö. Tekemisensä kumpuavat todella syvältä.
Russofobia elää ja voi hyvin valtiomuodosta riippumatta. Näitä mannekiineja on tuhansia kuten Sanna Marin, Sohvi Oksanen, Arja Paananen jne. Melkoisen kalliita elättejä!!
Media ruokkii näitä lintusia.
Kuten Jan Nybondas toteaa, Sanna Marin on sotarikollinen Tony Blairin palveluksessa ja esiintyy kansainvälisen politiikan ”asiantuntijana” sen mukaisesti. Hänen tehtävänään on vahvistaa uskossaan heikkojen rintamaa, jotta sota Ukrainassa jatkuisi ja kansainvälinen liennytys ei valtaisi tilaa ihmisten ajatuksissa.
Sanna Marinilla ei ole itsenäistä roolia länsivaltojen sotapolitiikassa. Hänen tehtävänään on lietsoa sodan ja vastakkainasettelun henkeä. Hän on valinnut kansainvälisen opportunistin julkisen roolin ja se lienee taloudellisesti hyvinkin kannattavaa ainakin juuri nyt.
Sekin on selvää, ettei Marinin toiminta Kiinaa ja Venäjää vastaan vahvista Suomen kansainvälistä roolia. Olemme sotapolitiikan pikkuvaltio, vain hiukan Viroa merkittävämpi kääpiö. Vasallivaltio Suomen viralliset ja epäviralliset edustajat toistelevat heille määrättyjä vuorosanoja. Itsenäistä ajattelua, joka vahvistaisi kaikuja menneiltä diplomatian ja rauhantyön vuosilta ei nykyisiltä ulkopolitiikan toimijoilta kannata odottaa.
Marin on niin hyvä agitaattori kuin rahalla saa.
Missäköhän ominaisuudessa Sanna Marin esiintyi ? Hän on palkattuna vapaana pakosalla olevan sotarikollisen Tony Blair’in ajatushautomossa. Blair on omien sotarikostensa lisäksi sionistisen kansanmurhapolitiikan lujimpia kannattajia, kuten hänen maansa nykyhallituskin. Ei taida tämän ympäristön jäsenillä olla varaa saarnata moraalia kenellekään.
Marinin puhe on tyypillistä ajatushautomopuuroa höystettynä puhujan omilla mausteilla kuten maininnalla, että on käyty kuusi sotaa Venäjää vastaan. Erään ruotsalaistutkijan mukaan sotia on enemmänkin. Ruotsi on Suomi keihäänkärkenään käynyt neljätoista sotaa joista Ruotsi on aloittanut kaksitoista ja Venäjä kaksi. Jos tähän lisätään Suomen kaksi hyökkäystä, toinen ennen Tarton rauhaa ja toinen Saksan rinnalla ja Neuvostoliiton hyökkäys 1939 saadaan saldoksi neljätoista hyökkäystä lännestä käsin ja kolme idän suunnalta.
Lienee selvää, että pelkästään Blairin palkkalistoilla oleminen ei riitä meriittinä saada kutsua Kiinan vastaiseen propagandahankkeeseen. Tärkein meriitti on entinen Suomen pääministeriys. Siksi tämä röyhkeä ulostulo lankeaa Suomen poliittiselle kontolle jossa Suomi suuruuden hulluudessaan aikoo sanella elämisen ehdot ei vain Venäjälle vaan nyt myös Kiinalle.
Vielä 1960-luvulla lännen ylivalta oli niin suuri, että piskuista Taiwania voitiin pokkana pitää koko Kiinan edustajana. 1970-luvulla Yhdysvallat korjasi linjansa ja asettui kannattamaan yhden Kiinan politiikkaa jonka Kiinan pääkaupunki on Peking. Voidakseen uudelleen provosoida Kiinaa Yhdysvallat on alkanut tapansa mukaan lipsua tekemistään sopimuksista.
1960-luvulla Taiwania kutsuttiin nimellä Formosa. Kiinaa edusti urheilukisoissa Formosa. Tämä herätti meissä pojissa suurta hilpeyttä koska kylässämme oli Fårmossa eli Lammassuo niminen suo. Täten nimitän omavaltaisesti Sanna Marinin Fårmossan pääministeriksi.
Kas siinäpä on kaunis neitonen Suomen presidentiksi. Voisi hyvin saattaa hyvin Suomen lopulliseen tuhoon nykyisen Stubidon jälkeen. Ja älykäs Suomen kansa on ihastuksissaan. Oi joi joi.
Marinilta puuttuu realismin lisäksi suhteellisuuden- ja oikeudenmukaisuudentaju. Totuuksia, puolitotuuksia tai suoranaisia valheita hän viljelee agendojansa tukemaan valikoivasti ja kaksoisstandardeja käyttäen.
Mitä Suomen etuun tulee, niin on vaikea sanoa, yrittääkö hän oikeasti edistää sitä muutoin kuin puheillaan. Ehkä hän yrittää, mutta kieroutuneiden asenteidensa vuoksi ei pysty näkemään kokonaisuuksia – varsinkaan geopoliittisia kokonaisuuksia – muutoin kuin USA-Naton itsekkäiden etupyrkimysten kannalta ja suhtautuu siksi asioihin viholliskuvien kautta. Marin ei ole ainoa tällainen, vaan Suomen johto on jo pitkään tehnyt politiikkaa Venäjä-vastaisuus edellä median ja ns. asiantuntijoiden avustuksella.
Marinilta voi puuttua suhteellisuuden- ja oikeudenmukaisuudentaju, mutta tarkemmin ajatellen ainakin häneltä puuttuu suhteellisuuden- ja oikeudenmukaisuudenhalu.
On paljon ihmisiä, jotka näkevät maailman (ihmiset, asiat; kaiken) hyvin mustavalkoisesti. Itse sovittelevana luonteena olen aina vierastanut niitä, jotka latelevat kaikesta ”varmoja totuuksia”. Jos tällaiset ihmiset omaavat lisäksi voimakkaita asenteita – kuten usein omaavat – on lopputuloksena hankala ihminen.
Toisaalta tällaiset Marinin tapaiset maailman omista asenteistaan käsin mustavalkoisena näkevät ovat suosittuja samoja asenteita omaavien keskuudessa. Länsiliiton Venäjä-vihan ilmapiirissä Marinilla ja kaltaisillaan on siis ollut historiallinen tilaisuus menestyä. Varmaan todelliset päättäjät käyttävät heitä myös hyväksi ”hyödyllisinä idiootteina”. Toki Marin itsekin on tullut upporikkaaksi tehtävänsä myötä eli siinä mielessä kaikkea muuta kuin idiootti.
Liekö Mrs Marin`ille kukaan koskaan opettanut diplomaattista käytöstä sen kummemmin yksityis-, kuin julkisessakaan elämässä..