Jauri Varvikko: Suomessa ei tunneta BRICSin toimintamallia

Suomessa ei tunneta BRICSin toimintamallia ja syitä, miksi BRICS-maissa tapahtuu enemmän kasvua kuin G7-maissa. Kasvua tapahtuu kaikissa BRICS-maissa, myös Venäjällä, vaikkakin kasvu siellä on sodasta johtuen suhteellisen maltillista.

BRICS-maat ovat myös hyvin velattomia, esimerkiksi Venäjän valtion velka on vain 16,4 % bruttokansantuotteesta, kun se euroalueella on keskimäärin noin 82 %. Myös budjettivajeet BRICS-maissa ovat maltillisia. Euroopassa ja etenkin Suomessa velkasumma on karkaamassa käsistä militarisoinnin vuoksi.

Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa todettiin että jos katsoo bruttokansantuotteen maailmanlaajuista kasvua viimeisen viiden vuoden aikana, lähes puolet sen kasvusta – 49 % – tuli BRICS-maista. G7-maista tuli vain 18 %. BRICS-maiden odotetaan ylläpitävän noin 4 % vuosikasvua lähitulevaisuudessa.

Tämä johtuu siitä, että yritykset ovat kiinnostuneempia alueista, joissa on potentiaalia, elinvoimaisempi kehitys ja mahdollisuus lisätä tuotantoa ja myyntiä. Tämän seurauksena maailmankaupan painopiste ja sen myötä myös rahoitusjärjestelmä ovat muutoksessa.

Shanghai Centre for RimPac Strategic and International Studiesin puheenjohtaja Nelson Wong kertoi ’Trade in Turbulent Times’ -istunnossa Pietarin talousfoorumissa, että Kiinan johtava asema maailmankaupassa ei johdu maan kansalaisten paremmasta älykkyydestä tai osaamisesta, vaan kyvystä kopioida niin Euroopan maiden kuin USA:n toimintamalleja; parantaa ja kehittää niitä uudelle tasolle. Sama koskee Venäjää.

Venäjä tai Kiina eivät joudu toistensa alistamaksi

Wong ei näe yhtään syytä, että jompi kumpi maista joutuisi toisen alistamaksi, vaikka lännessä halutaan asia niin selittää. Wongin mielestä Venäjän ja Kiinan tuote- ja palvelupaletit ovat niin erilaiset, ettei keskinäistä kilpailua ja pudotuspeliä pääse syntymään. Maat ennemminkin täydentävät toisiaan, eikä vain tuottein, vaan useilla aloilla.

Wong totesi, että lännen markkinat ovat rakenteellisten ongelmien ja talouden pysähtyneisyyden vuoksi kuivuneet, eivätkä kiinnosta sijoittajia. Kasvua ei ole, joten suuryritykset tähyävät mainitusti kehittyville ja kasvaville markkinoille. Wongin mukaan esimerkiksi Kiinan kasvu on taittunut rakentamisen vähenemisen mukana, joten se hakee nyt kasvua Kiinan ulkopuolelta. Tässä Kiinan ja Venäjän intressit yhtyvät.

Ne ovat valmiita sijoittamaan eri puolille kehittyvää maailmaa: Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Kaikissa tapauksissa investoinnit ovat jättimäisiä ja kohdistuvat useasti juurikin infraan, jolloin kasvunäkymät paranevat. Niin Kiina kuin Venäjä vievät näissä projekteissa osaamistaan, työvoimaa ja energiaa.

Koska kohdemailla ei ole välttämättä riittävästi pääomaa kohteiden rakentamiseen, hoidetaan projektit ulkopuolisilla investoinneilla, jotka taataan BRICS-maiden omien investointipankkien kesken, ilman dollarikauppaa. Intian ja Venäjän kaupan odotetaan kasvavan 100 miljardiin vuodessa. Pietarin talousfoorumissa julkistettiin Rosneftin 25 miljardin dollarin investointi Intiaan, johon kuuluu öljynjalostamo, satamainfrastruktuuri ja polttoaineiden vähittäismyyntiverkostot.

Kyse ei ole vain hiilivetyjen viennistä, vaan atomivoimaloista infrahankkeista ja niin edelleen hankkeista, jotka ovat tuottoisia kymmenien vuosien ajan. Nämä kaikki taataan valtiojohtoisesti, joten niillä ei ole samanlaisia poliittisia ja taloudellisia riskejä, kuten pelkkien yritysten välisillä sopimuksilla.

Trade in Turbulent Times -istuntoa moderoi Venäjän hallituksen Euraasian talouskomissiota johtava kauppaministeri Andrei Slepnov. Muita puhujia olivat mm. mainitsemani Dennis Wong, varapääministeri Aleksei Overchuk, APEC:n toimitusjohtaja Eduardo Pedrosa ja Severstalin johtaja ja omistaja Aleksei Mordashov.

Istunnossa kävi hyvin selväksi, miten syviä ja laajoja BRICS-maiden keskinäiset suhteet ja projektit ovat ja samalla kuinka vähän asiaa tunnetaan lännessä.

Jauri Varvikko on Naapuriseura ry:n puheenjohtaja.

Kuva: Jauri Varvikko.