STUBB SAI UUDET OHJEET

Osallistuessaan Naton huippukokoukseen Washingtonissa presidentti Alexander Stubb keskusteli Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja myös useiden muiden Nato-maiden johtajien kanssa Ukrainan sodasta. Sotilasliitto teki useita uusia päätöksiä Ukrainan sotilaallisesta tukemisesta. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky oli Washingtonissa Nato-maiden johtajien keskustelukumppanina.

Kun Nato-maiden johtajat puhuivat Stubbin tapaan pääasiassa vain Ukrainan sotilaallisen tuen lisäämisestä, vain Unkarin pääministeri Viktor Orban puhui tulitauon ja rauhanneuvotteluiden välttämättömyydestä.

Naton huippukokouksessa Orban, joka juuri ennen huippukokousta oli tavannut sekä Ukrainan, Venäjän ja Kiinan presidentit, joutui tapaaamistensa takia kovan arvostelun kohteeksi. Stubbin mielestä ei ollut mitään syytä käydä keskusteluja ”kansainvälistä lakia rikkovien autoritaaristen hallitusten kanssa”. Arvatenkin Stubb tarkoitti sekä Venäjää että Kiinaa.

”Jos haluamme rauhaa, on aseistettava Ukrainaa”

Pian Naton huippukokouksen jälkeen Stubbilla oli toinen ääni kellossa. Palattuaan Washingtonista Stubb on antanut ulkomaiselle medialle myös pari haastattelua, joissa hän on väläytellyt rauhanneuvotteluiden aloittamista lähitulevaisuudessa. Hän haluaa myös matkustaa Kiinaan keskustelemaan rauhasta.

Stubb vieraili heinäkuussa pääministeri Petteri Orpon tuuraajana Britanniassa ns. Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa. Britannian uuden pääministerin Keir Starmerin isännöimän tapahtuman yhteydessä antamassaan haastattelussa Stubb arvioi, että ”jonkintyyppiset vakavat keskustelut rauhasta” voisivat alkaa jo muutaman kuukauden sisällä.

Stubbin mukaan Ukrainaa kuitenkin pitää aseistaa rauhan aikansaamiseksi. ”Jos haluamme rauhaa, on aseistettava Ukrainaa”.

Britannian entisen pääministerin Winston Churchillin syntymäkodin Bleinheimin palatsin edustalla amerikkalaiselle CNBC:lle annettu haastattelu ei maailman mediassa saanut kuitenkaan juuri minkäänlaista huomiota. Siksi Stubb toisti osan sanomastaan myös ranskalaiselle Le Monde-lehdelle.

Stubb totesi, että neuvottelut Venäjän kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi voisivat alkaa, vaikka Venäjä ei olekaan vetänyt joukkojaan pois Ukrainasta.

Vielä kesäkuussa Stubb oli Sveitsissä järjestettyssä ns. rauhankonferenssissa hyväksynyt julkilausuman, jossa neuvotteluiden aloittamista pidettiin mahdollisina vasta sen jälkeen, kun Venäjän asevoimilla ei enää olisi joukkoja Ukrainassa.

Uuden linjauksen takana pelko Ukrainan rintaman murtumisesta

Vaikka Stubb väitti haastattelussaan Le Mondessa Ukrainan ja Zelenskyn asemien olevan nyt ”paljon vahvemmat kuin vielä kaksi kuukautta sitten”, Suomen presidentin uudet linjaukset heijastavat ennen kaikkea pelkoa Ukrainan rintaman murtumisesta Venäjän asevoimien etenemisen myötä.

Tiedustelutietoihin vetoava Stubb tuntuu elävän virtuaalitodellisuudessa väittäessään vastoin totuutta, ettei Venäjä ole edennyt rintamalla. Kyse on tietenkin ennen kaikkea siitä, ettei keskusteluja rauhasta enää voida välttää. Rauhasta puhuminen on aloitettava, mutta tavalla, jolla keskustelut pidettäisiin tiukasti Yhdysvaltain ja Zelenskyn ohjauksessa.

Ukrainassa tehdyt mielipidetutkimukset osoittavat myös yhä useamman ukrainalaisen kannattavan rauhanneuvotteluiden aloittamista Venäjän kanssa.

Presidentti Zelensky toisti Stubbin haastattelulausumat muutama päivä myöhemmin suurin piirtein sanasta sanaan. Stubb ei siis tällä kertaa puhunut vain omiaan.

Stubb toi terveiset Washingonista

Suomalaisessa mediassa on sivuutettu tieto siitä, että Stubb tapasi Naton huippukokouksen päätteeksi myös ”vanhan ystävänsä” William Burnsin, joka nykyisin johtaa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelua CIA:ta. Varmemman vakuudeksi Stubb julkaisi viestipalvelu X:ssä myös kuvan tapaamisesta.

Saattaa olla, että keskustelu Burnsin kanssa oli Stubbin tärkein Washingtonissa. Keskustelulla lienee ollut olennainen vaikutus siihen, että Stubb ylipäänsä tuli ulos uusilla linjauksilla, joita asioita huonosti seuraavat luulevat ”rauhanavaukseksi”. Hyvinkin tarkasti keskusteluistaan yleensä kertova Stubb ei toistaiseksi ole maininnut mitään CIA:n johtajan kanssa käydyistä keskusteluista.

Epäilemättä Stubbin ja Burnsin keskustelussa olivat esillä Ukrainan sota, maan asevoimien epäonnistuminen vastahyökkäyksessä, sen jälkeen alkanut ahdinko, viikosta toiseen jatkunut perääntyminen ja vaikeudet rekrytoida uusia sotilaita armeijaan.

Mutta myös valtavien miestappioiden mukanaan tuoma muutos ukrainalaisten mielialoihin yhä useamman ukrainalaisen ymmärtäessä Venäjän kanssa käytävien rauhanneuvotteluiden välttämättömyyden, suhde alueluovutuksiin ja tulitaukoon sekä tietenkin myös suhde Kiinaan ja globaaliin etelään.

Naton huippukokous syytti Kiinaa kovasanaisesti Ukrainan sodan ”mahdollistamisesta”. Siksi Stubb varmaankin kertoi Burnsille myös aikovansa vierailla Pekingissä saaadakseen Kiinan painostamaan Venäjää.

Sen Stubb varmaankin ymmärsi, ettei aikaisemmin myös Yhdysvaltain suurlähettiläänä Venäjällä toiminut Burns niele aivan mitä tahansa. Siksi Stubb tuskin toisti väitettään siitä, että Kiinan presidentti Xi Jinping voisi halutessaan lopettaa sodan yhdellä puhelinsoitolla Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Tai että ”Venäjä on Kiinan vasallivaltio” ja että Venäjä käy Ukrainassa ”siirtomaasotaa”.

Kun Donald Trump lupaa lopettaa Ukrainan sodan 24 tunnissa, niin Stubb panee vielä paremmaksi; yksi puhelinsoitto riittää.

Epäilemättä jo Washingtonissa sovittiin, että uusi linjaus ”vakavista jonkintyyppisistä keskusteluista” on tehtävä ja Stubbin katsottiin olevan oikea henkilö kertomaan siitä julkisuudessa. Kaikki hänet tuntevat valtiojohtajathan tietävät, ettei hän tee minkäänlaisia vakavia ehdotuksia sopimatta niistä etukäteen Yhdysvaltojen kanssa.

Jotkut muistavat varmaankin myös sen, että Stubb ilmoitti vielä muutama kuukausi sitten kieltäytyvänsä keskustelemasta edes puhelimessa Putinin kanssa. Paitsi jos Yhdysvaltain presidentti antaa luvan tällaiseen keskusteluun. Ja lupasipa Stubb itsekin olevansa aktiivinen Venäjään päin, jos Yhdysvallat sitä häneltä pyytää. Ei muuten.

Kun Stubb valittiin presidentiksi, monet huomauttivat sarkastisesti, että jos Yhdysvallat vielä joskus saa sellaisen johdon, joka haluaa aloittaa Venäjän suhteidensa normalisoinnin, niin Stubb seuraisi Yhdysvaltain linjauksia heti kuin hai laivaa. Näkeehän Stubb elämäntehtäväkseen Yhdysvaltain kulloistenkin linjausten seuraamisen.

Zelensky torjui Kiinan rauhanvälittämisen

Monien hämmästykseksi Zelensky torjui haastattelussaan ranskalaiselle medialle (1.8.2024) Kiinan rauhanvälityksen Ukrainan sodassa. ”En halua, että Kiina toimii välittäjänä”. Ukraina torjui jo aikaisemmin sen, että Sveitsin ”rauhankonferenssissa” olisi voitu käsitellä Kiinan rauhanehdotusta.

Zelensky sanoi, että hän toivoo Kiinan painostavan Venäjää lopettamaan sodan.

”Jos Kiina haluaa, se voi pakottaa Venäjän lopettamaan tämän sodan. Kiina on vaikutusvaltainen maa”, totesi Zelensky.

Itse asiassa Ukrainan presidentin haastattelu kuulosti Kiinaan kohdistetuilta syytöksiltä. Monen mielestä Zelenskyn viesti oli se, ettei Kiina halua lopettaa Venäjän sotaa ja siksi se ei voi olla välittäjä. Zelensky haluaa kuitenkin Yhdysvalloilla olevan ratkaisijan paikka eikä hän siksi halua Kiinaa välittäjäksi.

Kesäkuussa Zelensky ilmaisi käsityksensä vielä rujommalla tavalla. Hän syytti Kiinaa siitä, että se sabotoi yhteistyössä Putinin kanssa Sveitsissä järjestettävää ”rauhankonferenssia”. Ja että Kiina on Putinin työkalu Ukrainaa vastaan.

Kiina ei osallistunut Sveitsin ”rauhankonferenssiin”, jonka hyväksymää julkilausumaa eivät myöskään esimerkiksi Intia, Brasilia, Meksiko ja useat muut maat halunneet allekirjoittaa. Venäjää Ukraina ei halunnut kutsua lainkaan konferenssiin.