Venezuelan tilanne lähellä kiehumispistettä

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti 10. joulukuuta, että maansa viranomaiset takavarikoivat merkittävän kokoisen öljytankkerin Venezuelan rannikolla. Öljytankkerin kaappaus on merkittävä eskalaatio Yhdysvaltojen elokuussa alkaneessa operaatiossa, jonka tarkoitus on painostaa Venezuelaa. Trump kertoi Valkoisessa talossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa kyseessä olevan suurimman koskaan takavarikoidun öljytankkerin.

Energiakonsulttiyhtiö Kplerin pääanalyytikko Matt Smith kertoo kaapatun aluksen olevan VLCC-luokan erittäin suuri raakaöljytankkeri Skipper. Smithin mukaan tankkeri oli kuljettamassa 1,1 miljoonaa barrelia raakaöljyä Kuubaan.

Valkoisen talon virkailija kertoi 11. joulukuuta, että Trump suunnittelee Yhdysvaltojen kaappaavan lisää öljytankkereita Yhdysvaltojen edustalla. Yhdysvallat on asettanut pakotteita yli 30 Venezuelan öljyä kuljettavalle öljytankkerille. Ne ovat nyt vaarassa joutua Yhdysvaltojen kaappaamiksi.

Venezuelan mukaan Yhdysvaltojen tankkerikaappauksessa on kyse varkaudesta ja kansainvälisestä merirosvoudesta. Venezuelan varapresidentti Delcy Rodríguezin mukaan tapaus paljastaa sen, että Yhdysvaltojen toimien päämotiivi on halu ryöstää Venezuelan luonnonvarat. Venezuela ilmoitti vievänsä asian kansainvälisten oikeuselinten käsiteltäväksi. Maa vetoaa oikeuteensa puolustaa kansallista itsemääräämisoikeuttaan ja estää ulkovaltoja takavarikoimasta Venezuelan omaisuutta.

Kuuban kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri ja tasavallan presidentti Miguel Díaz-Canel Bermúdez tuomitsi jyrkästi venezuelalaiseen öljytankkeriin kohdistuneen iskun. Kuuban johtaja korosti, että kyseessä on merirosvous, kansainvälisen oikeuden loukkaus ja hyökkäyksen kiihdyttäminen Venezuelaa vastaan.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaatii Yhdysvaltojen tankkerikaappauksen tutkimista. Hän huomautti, että Yhdysvallat perustelee öljytankkerin kaappaamista Venezuelan raakaöljyn myyntikiellolla, vaikka maan oma öljy-yhtiö Chevron jatkaa öljyntuotantoa Venezuelassa.

Venezuelassa vierailemassa oleva sveitsiläinen geopoliittinen ja rahoitusalan analyytikko Angelo Giuliano näkee Venezuelan saarron olevan testi. Hänen mukaansa Yhdysvallat saattaa turvautua Venezuelan täydelliseen saartoon, mikä voisi lamauttaa sekä Venezuelan että Kuuban talouden. Yhdysvallat testaa Giulianon mukaan toimintatapaa Karibianmerellä. Se saattaa tuloksista riippuen soveltaa samaa strategiaa Kiinaa vastaan ​​Malakansalmessa ja muissa strategisissa meriliikenteen pullonkaulapisteissä.

Hermopeli Venezuelaa vastaan

Presidentti Trump ilmoitti marraskuun lopulla Yhdysvaltojen sulkeneen Venezuelan ilmatilan. Useat suuret kansainväliset lentoyhtiöt keskeyttivät lennot Caracasiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ilmailuhallinto antoi varoituksen ”huonontuneesta turvallisuudesta” ja ”lisääntyneestä sotilaallisesta toiminnasta” Venezuelan alueella.

Sekä Iberia, TAP, LATAM, Avianca ja Turkish Airlines peruivat lentonsa. Sitä vastoin venezuelalaiset lentoyhtiöt ja panamalainen Copa Airlines jatkoivat lentoja. Samaan aikaan Venezuelan varapresidentti Delcy Rodríguez ilmoitti, että Venezuela ja Venäjä ovat allekirjoittaneet lentoliikennesopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä lentoja maiden välillä ja syventää maiden keskinäistä matkailua.

Venezuela on Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAO:ssa tuominnut ilmatilansa sulkemisen suvereniteettinsa loukkaamisena. Myös Kolumbian ensimmäinen vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro kyseenalaisti Trumpin ilmoituksen Venezuelan ilmatilan sulkemisesta. Petro sanoi haluavansa tietää, minkä kansainvälisen oikeuden säännön nojalla yhden maan presidentti voi sulkea toisen maan ilmatilan.

Yhdysvallat on alkanut myös jahdata Venezuelan ulkomailla olevaa omaisuutta. Yhdysvaltalainen tuomioistuin päätti marraskuun lopulla Venezuelan omistaman Citgo Petroleumin emoyhtiön osakkeiden pakkomyynnistä amerikkalaisen sijoitusyhiö Elliott Investment Managementin tytäryhtiölle. Tuomari hyväksyi jo aiemmin yhtiön 5,9 miljardin dollarin tarjouksen tuomioistuimen järjestämässä huutokaupassa. Myyntimääräys on viimeinen merkittävä oikeudellinen askel kaksi vuotta kestäneessä pakkohuutokaupassa.

Venezuelan varapresidentti Rodríguez totesi maan hallituksen tuomitsevan jyrkästi Yhdysvaltojen viranomaisten päätökset pakkomyynnistä. Rodríguezin mukaan kyse on sekä vulgaarin barbaarisesta että vilpillisestä omaisuuden haltuunotosta Yhdysvaltojen alueella. Hänen mukaansa Venezuelan hallitus ja maan valtiollinen öljy-yhtiö PDVSA suljettiin laittomasti oikeusprosessin ulkopuolelle. Verukkeena käytettiin väitettä, etteivät ne tunnusta Venezuelan ”laillista hallitusta”.

Yhdysvaltojen presidentti piti joulukuun alussa ns. turvallisuuskabinettinsa kanssa kokouksen, jossa arvioitiin tulevia toimia Venezuelaa vastaan. Trump varoitti myöhemmin Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa, että sotilaalliset iskut Venezuelan maakohteisiin alkaisivat ”hyvin pian”.

Trump syyttää Venezuelaa ”huumeterrorismista”. Presidentin mukaan jokainen maa, jonka hän uskoo valmistavan laittomasti Yhdysvaltoihin tuotavia huumeita, voi joutua sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Yhdysvaltalaisen televisio- ja radioyhtiö  CBS:n kyselyn mukaan 70 prosenttia amerikkalaisista vastustaa sotilaallista väliintuloa Venezuelassa. Kalifornian senaattori Adam Schiff ilmoitti haluavansa estää Trumpin aikeet viedä Yhdysvallat sotaan. Schiff sanoi tekevänsä asiassa yhteistyötä senaattorien Tim Kainen, Rand Paulin ja Chuck Schumerin kanssa. Heistä Rand Paul on republikaani.

Trump ja Venezuelan presidentti Nicolás Maduro keskustelivat puhelimessa jännitteiden ollessa korkeimmillaan. Trump ei kertonut, oliko puhelu hyvä vai huono. Hän ei myöskään kertonut, merkitseekö Venezuelan ilmatilan sulkeminen sitä, että Yhdysvaltojen ilmaiskut Venezuelaan alkavat pian.

Maduro vahvisti käyneensä keskustelun Trumpin kanssa. Venezuelan presidentti sanoi keskustelun olleen ”toisiaan kunnioittava” ja jopa ”ystävällinen”. Maduro totesi kannattavansa valtioiden välistä vuoropuhelua tienä rauhaan ja diplomatiaan.

Jännitteiden keskelläkin Venezuelan talous on kuitenkin vahvistumassa. Venezuelan öljysektorin ulkopuolinen talous kasvoi runsaat kuusi prosenttia. Venezuelan rakennussektori kasvoi peräti 16,4 prosenttia. Kuljetus- ja varastointiala runsaat yhdeksän prosenttia. Kaupan kasvu oli runsaat kahdeksan prosenttia viime vuodesta.

Oikeustoimet uhkaavat Yhdysvaltojen sotaministeriä

Entinen yhdysvaltalainen tuomari ja oikeusanalyytikko Andrew Napolitano on vaatinut Yhdysvaltojen sotaministeri Pete Hegsethin panemista syytteeseen sotarikoksista. Napolitano viittasi Yhdysvaltojen asevoimien sotilaallisiin iskuihin Karibianmerellä. Hegseth on hänen mukaansa määrännyt tapettavaksi aluksilla iskujen jälkeen eloon jääneet henkilöt, jotka lain mukaan olisi pitänyt pelastaa. Napolitanon mukaan kaikkien asianosaisten operaation hyväksyneestä amiraalista hyökkäyksen toteuttajiin pitäisi vastata sotarikosyytteisiin.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on todennut Yhdysvaltain laivaston iskut laittomiksi teloituksiksi ja kansainvälisen lain rikkomuksiksi.

Venezuelan kansalliskokouksen puhemies Jorge Rodríguez ilmoitti erityiskomission perustamisesta tutkimaan venezuelalaisten laittomia teloituksia. Rodríguez tapasi myös uhrien omaisia, joiden henkilöllisyydet on turvallisuussyistä salattu. Puhemies arvosteli samalla voimakkaasti kansainvälistä rikostuomioistuinta pitäen Venezuelan osallistumista tuomioistuimen toimintaan hyödyttömänä. Hänen mukaansa kansainvälinen rikostuomioistuin jopa vainoaa itsenäisiä maita, jotka eivät alistu Yhdysvaltojen hegemoniaan. Silloin kun Yhdysvallat rikkoo kansainvälistä oikeutta, kansainvälinen rikostuomioistuin ei tee mitään.

Samanaikaisesti kun Yhdysvallat jatkaa ”huumeterroristien” pommittamista Karibianmerellä presidentti Trump ilmoitti armahtavansa elinkautiseen vankeusrangaistukseen huumekaupasta tuomitun entisen Hondurasin presidentin Juan Orlando Hernándezin. Vuonna 2020 Hernández tuki Trumpin hallinnon nykyisen ulkoasiainministerin Marco Rubion vaalikampanjaa merkittävillä summilla. Vaalitukea rahoittavalla  BGR-yrityksellä on vahvat siteet republikaaneihin.

Monroen opin paluu

Presidentti Trump hyväksyi marraskuussa 2025 Yhdysvaltain uuden kansallisen turvallisuusstrategian, joka merkitsee merkittävää muutosta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen politiikassa. Trumpin hallinto aikoo ottaa uudelleen käyttöön ns. Monroen opin palauttaakseen Yhdysvaltojen ylivallan läntisellä pallonpuoliskolla.

Uuden strategian myötä Venezuelaan kohdistuvan operaation geopoliittiset perusteet käyvät yhä selvemmiksi. Yhdysvallat pyrkii ns. Monroen opin avulla estämään läntisen pallonpuoliskon maiden yhteistyön ”ulkopuolisten maiden” kanssa. Kyse on ennen muuta Kiinasta ja Venäjästä.

Yhdysvallat aikoo siirtää joukkojaan muualta maailmassa torjuakseen ”kiireellisiä uhkia” läntisellä pallonpuoliskolla. Uuden strategian mukaisesti tarkoitus on käyttää hyväksi huumekartellien neutraloimisen ja tappavan voiman käytön retoriikkaa. Tämä vahvistaisi entisestään Washingtonin jo Karibialla toteuttamia yksipuolisia toimia. Tavoitteena on estää ”ulkopuolisia kilpailijoita” sijoittamasta joukkoja tai hallitsemasta elintärkeitä resursseja läntisellä pallonpuoliskolla.

Kyse on myös suorasta hyökkäyksestä Venezuelan strategisia yhteistyökumppaneita vastaan. Uusi strategia vahvistaa visiota Latinalaisesta Amerikasta yksinomaan Yhdysvalloille tarkoitettuna ”elintärkeiden intressien alueena”. Yhdysvallat on samalla valmis painostamaan valtioita, jotka kyseenalaistavat sen vision.

Yhdysvaltalainen taloustieteen professori Jeffrey Sachs kritisoi Trumpin hallinnon kansallisen turvallisuuden strategiaa siitä, että se vääristää vuoden 1823 Monroen opin. Norjalaisen kansainvälisen politiikan professori Glenn Diesenin vieraana olleen Sachsin mukaan Yhdysvaltojen uusi Monroen oppi hylkää opin alkuperäiset vastavuoroisen puuttumattomuuden periaatteet, joiden tarkoituksena oli lopettaa eurooppalainen kolonialismi. Sachsin mukaan Trumpin linja sen sijaan tekee opista työkalun Yhdysvaltojen taloudelliselle ja poliittiselle ylivallalle läntisellä pallonpuoliskolla.