Clinton pahoittelee Ukrainan luopumista ydinaseista

Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton on avautunut julkisuudelle ”henkilökohtaisesta osuudestaan” Venäjän ja Ukrainan kriisissä. Hän kertoi irlantilaiselle medialle, että pahoittelee, että painosti Kiovan hallitusta luopumaan ydinarsenaalistaan Budapestin muistion mukaisesti vuonna 1994.

”Sain heidät suostumaan luopumaan ydinaseistaan”, Clinton sanoi RTE-uutispalvelulle tiistaina julkaistussa haastattelussa. ”Eikä kukaan usko, että Venäjä olisi tehnyt tämän tempun, jos Ukrainalla olisi edelleen aseensa.”

Sopimus syntyi tammikuussa 1994, kun Clinton, Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Ukrainan Leonid Kravtšuk allekirjoittivat kolmikantasopimuksen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Ukrainan alueelle jääneiden ydinkärkien poistamisesta. 

Clintonin mukaan Jeltsin suostui myös olemaan puuttumatta Ukrainan aluerajoihin, koska hän halusi entisen Neuvostotasavallan luopuvan ydinaseistaan.

Bill Clinton kiistää syyllisyytensä Ukrainan kriisiin

”Tiesin, että presidentti Putin ei tukenut sopimusta. . .”, Clinton sanoi alueellisesta lupauksesta. ”He [Ukrainan johtajat] pelkäsivät luopua aseista, koska he ajattelivat, että se oli ainoa asia, joka suojeli heitä ekspansiiviselta Venäjältä. Kun tilanteesta tuli sopiva, presidentti Putin rikkoi sen ja valloitti ensin Krimin, ja minusta tuntuu kamalalta, koska Ukraina on erittäin tärkeä maa”, Clinton pohdiskeli.

Yhdysvaltain entinen presidentti vaati länsimaiden hallituksia pysymään lujasti tukemassa Ukrainaa. ”Mielestäni se, mitä herra Putin teki, oli erittäin väärin, ja uskon, että Euroopan ja Yhdysvaltojen pitäisi jatkaa Ukrainan tukemista. Saattaa tulla aika, jolloin Ukrainan hallitus uskoo, että he voivat ajatella rauhansopimusta, jonka kanssa he voisivat elää, mutta en usko, että meidän muiden pitäisi toimia sen puolesta.”

Venäjän viranomaiset ovat väittäneet, että Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset lupasivat Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen olla laajentamatta läntistä sotilasblokkia Itä-Eurooppaan. Washingtonin silloinen ulkoministeri James Baker tarjoutui helmikuussa 1990 antamaan ”rautaiset takeet” siitä, että Nato ei laajentuisi ”sentin verran itään”, jos Neuvostoliitto tekisi yhteistyötä Saksan yhdistämiseksi läntisen liiton jäseneksi. .

Nato alkoi kuitenkin laajentua Clintonin toisella presidenttikaudella, jolloin Puola, Unkari ja Tšekki liittyivät jäseniksi vuonna 1999. Sittemmin Nato on lisännyt kymmenkunta jäsenmaata, jotka olivat entisiä neuvostotasavaltoja tai osa Varsovan liiton valtioita. Clinton kertoi CNN:lle viime syyskuussa, ettei hän katunut Naton laajentumista. ”Mielestäni teimme oikean asian oikeaan aikaan, ja jos emme olisi tehneet sitä, tämä kriisi olisi voinut syntyä jopa aikaisemmin.”

+++