Globaalien poliittisten ja taloudellisten liittoutumien järjestelmä on muuttumassa, eikä mikään ole tehnyt tästä selvempää kuin erilaiset reaktiot Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Vaikka Yhdysvallat ja sen lähimmät liittolaiset Euroopassa ja Aasiassa ovat asettaneet Moskovalle tiukkoja taloudellisia pakotteita, 87 prosenttia maailman väestöstä on lakannut seuraamasta Yhdysvaltoja. Taloudelliset pakotteet ovat yhdistäneet vastarinnassa. Näin arvioivat Newsweekin kolumnistit David H. Rundell ja Michael Gfoeller.
Toisen kylmän sodan puhkeaminen on vähemmän ennustettavasti johtanut siihen, että maat, jotka olivat kerran olleet kumppaneita tai liittoutumattomia, ovat tulleet yhä enemmän suhteissaan monipuolisemmiksi.
Muutos ei ole näkyvissä missään muualla kuin energiamarkkinoilla. Niillä hallitukset eivät voi yksinkertaisesti tulostaa tarvitsemaansa toisin kuin valuuttaa. Tässä pakotteiden verkko muuttuu seulaksi, he katsovat.
Myöskään Lähi-Itä ei ole entisensä. ”Saudi-Arabia, joka on pitkään ollut sitoutunut amerikkalainen kumppani, on solminut tiiviin liiton Venäjän kanssa OPEC Plus -kartellissa. Saudit ovat erittäin julkisesti torjuneet Yhdysvaltain presidentin pyynnön lisätä öljyntuotantoa.
Sen sijaan he toivat venäläistä öljyä kotimaiseen käyttöön viedäkseen lisää omaa tuotantoaan. Viime viikolla he jopa vähensivät tuotantoa ja tekivät selväksi, että he voivat tehdä niin uudelleen.”
Kiina myy Eurooppaan Siperiasta peräisin olevaa nestemäistä maakaasua (LNG) ja tuo samalla venäläistä öljyä. Sitten se jalostaa ja vie öljyä.
Samaan aikaan Iranista on tullut kiinalaisten vehnän suurin asiakas. Intian öljyministeri on todennut julkisesti, ettei hänen hallituksellaan ole ristiriitaa Moskovan kanssa ja että ”moraalinen velvollisuus” pitää energian hinnat alhaisina ostamalla venäläistä öljyä.
Uudet talousliitot voimistuvat. ”Osittain länsimaisen taloudellisen ja poliittisen vaikutuksen torjumiseksi luodut liitot ovat laajentumassa. Egypti, Saudi-Arabia ja Turkki ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa liittyä BRICS-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka).
Shanghai Cooperative Organization yhdistää tällä hetkellä muun muassa Kiinan, Venäjän, Intian ja Pakistanin. Iran aikoo liittyä tässä kuussa, kun taas Bahrainista, Egyptistä, Saudi-Arabiasta ja Qatarista tulee todennäköisesti ”vuoropuhelukumppaneita” tai ehdokasjäseniä”, Rundell ja Gfoeller ennakoivat.
Heidän mukaansa Kiinan kunnianhimoinen Belt and Road -aloite sitoo monet Afrikan valtiot Pekingiin kaupan ja velan sitein. Venäjä tavoittaa monet myös ulkoministeri Sergei Lavrovin kautta, joka puhui äskettäin 22 Arabiliiton kollegoilleen Kairossa ennen kiertuettaan useisiin Afrikan maihin.
”Jos tämä ei riitä antamaan lännelle taukoa, Moskova on jälleen hyökkäyksessä Latinalaisessa Amerikassa ja vahvistaa sotilaallisia suhteitaan Nicaraguaan, Venezuelaan ja Kuubaan. Alueen kaksi voimalaitosta, Brasilia ja Meksiko, ovat jyrkästi kieltäytyneet tukemasta lännen Venäjä-pakotteita”, kirjoittajat muistuttavat.
Dollarin varantovaluutan asema on globaalin talousjärjestyksen pilari, mutta luottamus siihen on vahingoittunut. Talouspakotteet ovat aseistaneet osia kansainvälisistä pankki- ja vakuutussektoreista, mukaan lukien SWIFT-varojen siirtojärjestelmä. Omaisuutta on takavarikoitu ja sopimuksia on purettu. Vaatimukset dollarin purkamiseen ovat koventuneet. Kun Venäjä vaati energiamaksuja ruplissa, juaneissa tai Arabiemiirikuntien dirhameissa, Kiina ja Intia noudattivat.
Monet Aasian taloudet kärsivät nyt sekä öljyn hinnan noususta että oman valuutan heikkenemisestä suhteessa dollariin. Tämän seurauksena he laajentavat kahdenvälisten valuutanvaihtosopimusten käyttöä, mikä antaa heille mahdollisuuden käydä kauppaa keskenään omilla valuutoillaan. Kahdeksankymmentä vuotta sitten Ison-Britannian punta menetti johtavan asemansa maailman valuuttojen joukossa. Juuri tätä Amerikan vastustajat yrittävät tehdä dollarille, ja jos saudit koskaan lopettavat öljyn hinnoittelun dollareissa, he voivat hyvinkin onnistua.
Rundellin ja Gfoellerin mukaan globalisaatio voi toimia vain, jos useimmat osallistujat uskovat sen edistävän heidän etujaan. Jos muut uskovat lännen käyttävän järjestelmää epäreilusti omaksi hyödykseen, sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys hajoaa ja vaihtoehtoja syntyy.
Nykyään inflaatiopaineet ja taantuman pelot vaivaavat suurta osaa maailmasta. Vaikka varakkaalla lännellä on varaa sanktioiden kustannuksiin, suurella osalla muista ei. Eurooppa kilpailee nyt esimerkiksi Bangladeshin, Sri Lankan, Pakistanin ja Thaimaan kanssa energiatoimituksista. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä energia- ja elintarvikepula on lisännyt arabikevään kaltaisten poliittisten levottomuuksien mahdollisuutta. Länsivastaisuus onkin Rundellin ja Gfoellerin mukaan seurauksena ongelmista.
Vaikka ydinaseellinen Venäjä ei osoita halua lopettaa sotaa, sen johtajilla ei ole varaa hävitä; Länsi on nopeasti menettämässä loput ja heikentää siten juuri sitä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, jota se on pyrkinyt luomaan. ”Lupaavin ratkaisumme tähän dilemmaan on todennäköisesti jonkinlainen diplomaattinen kompromissi”, kirjoittajat päättelevät.
Lähde: MICHAEL GFOELLER JA DAVID H. RUNDELL
David H. Rundell on kirjailija,Vision or Mirage, Saudi Arabia at the Crossroads ja entinen lähetystön päällikkö Yhdysvaltain suurlähetystössä Saudi-Arabiassa.
Suurlähettiläs Michael Gfoeller on entinen Yhdysvaltain keskusjohdon poliittinen neuvonantaja.
+++
3 kommenttia julkaisuun “Lähes 90 prosenttia maailmasta ei seuraa lännen linjaa Ukrainassa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Katsokaa YouTubesta Max Blumenthal Calls End to Ukraine War.
t: Piia
Kirjoitus on hieman puolivillainen mikä ei ole ihme kun katsoo, että sen ovat kirjoittaneet USA:n omat entiset diplomaatit. Mutta on sikäli valaiseva, koska jos jopa he näkevät mihin maansa on menossa niin pitäisi muidenkin nähdä.
Jos haluaa suorempaa puhetta ja järeämpää tekstiä kannattaa katsoa tuore Scott Ritterin haastattelu Danny Haiphongin kanavalla The Left Lens, YouTubessa. Ritter joka jo aiemmin leimasi Suomen NATO-jäsenyyden kansalliseksi itsetuhohankkeeksi jatkaa videolla tykitystään Suomen suuntaan, jonka historian hän tuntee amerikkalaisittain paremmin kuin sielläpäin yleensä. Yllättävää on, että aivan tuoreen videon kommenttiosiossa on jo nyt useita suomalaiskommentteja. Näin se tieto leviää kuin veden renkaat. Ritterin kanssa ollaan samaa mieltä, joku tosin närkästyi kun hän oli sanonut, että Suomi osallistui Leningradin piiritykseen. No, taisi se Helge Seppäläkin tulla aika lähelle samaa kantaa. Suomen toimet tukivat piiritystä suurella voimalla vaikka ei suoraa sisäänpääsyä saksalaisten kanssa yritettykään. Olihan Suomessa jo laadittu juhlapuhe pidettäväksi Leningradin raunioilla.
Artikkelin diplomaatit katsovat ettei Venäjä halua lopettaa sotaa. Venäjä oli valmis lopettamaan sodan kuukausi sen aloittamisesta ja Kiovan hallitus oli myös valmis tähän. NATO ja Yhdysvallat eivät halunneet lopettaa koska halusivat heikentää Venäjää sotilaallisesti ja EU:ta taloudellisesti. Jälkimmäinen tavoite on toteutumassa, ensimmäinen ei. Globaali etelä tarkkailee tilannetta ja tekee omat johtopäätöksensä.
Nykyiset ja tulevat Brics-maat ovat seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä talousjohtajia. Nykyinen EU hajoaa ja jotkut EU-maista voivat pyrkiä liittymään Brics-maiden liittoon. Saksa, Ranska ja Italia ovat mahdollisia maita. Muut maat jäävät ulkopuolelle kitumaan ja kuihtumaan, kuten Suomikin todennäköisesti. Jos Suomi eroaisi nyt sekä EUsta että NATOsta, niin mahdollisuus olisi päästä Bricsin mukaan jossain vaiheessa. Tämän hetkinen Suomen poliittinen johto Niinistön johdolla ei sitä ymmärrä ja johtaa kansan syvään lamaan jo lähivuosina. USA ajautuu vähitellen taloudelliseen ja poliittiseen taantumaan, vaikka tekee kaikkensa luodakseen mellakoita ja vallankumouksia muualla saadakseen myytyä aseitaan osapuolille. Ukrainan konflikti on paljastanut USAn ja monien muiden maiden todelliset kasvot.