Saksan liittotasavallan hallitusta lähellä olevan television ykköskanavan ARD:n uutisen 25.6.23 mukaan Tanskassa on käyty korkean tason kansainvälisiä neuvotteluja, joiden tarkoituksena on helpottaa Ukrainan rauhanneuvotteluja.
Kööpenhaminan konferenssissa, johon ARD:n mukaan osallistui myös Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan, oli kyse pääasiassa tuen saamisesta mailta, jotka ovat tähän asti olleet puolueettomia tai varovaisia – kuten Turkilta, Brasilialta, Intialta, Etelä-Afrikalta, Saudi-Arabialta ja Kiinalta. Venäjä tai sen liittolaiset eivät olisi konferenssiin osallistuneet.
Aloitetta pidetään saksalaisarviossa tärkeänä askeleena kohti rauhanneuvotteluja. Brysselissä sijaitsevan ARD-studion tietojen mukaan Venäjän ja Ukrainan välisten neuvottelujen olisi määrä alkaa heinäkuussa, ARD ilmoitti.
Ukrainan kansallisen turvallisuusneuvoston johtajan Andrei Danilovin mukaan myös Venäjä on jo koonnut joukon neuvottelijoita. Kiovan hallinnon johtaja lisäsi, että myös Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka voisi osallistua neuvotteluihin.
Venäjän viranomaiset kiistävät nämä tiedot. Venäjän presidentin lehdistösihteerin Dmitri Peskovin mukaan Kreml ei ole tietoinen neuvtteluista: ”Lisätietoja pitäisi varmaan kysyä ARD:ltä., hän sanoi RT Newsille. ”Mitä tulee neuvotteluihin Ukrainan kriisin yhteydessä, voidaan toistaa vielä kerran: tällä hetkellä niille ei ole näköpiirissä edellytyksiä”, Peskov sanoi.
Neuvotteluvalmius on olemassa
Politologi Geworg Mirsajan muistutttaa, että Venäjä on koko ajan ollut sitoutunut diplomaattiseen ratkaisuun Ukrainan konfliktissa. Sotilaallisen erikoisoperaation alkamisen jälkeen Venäjä teki useita kertoja selväksi, että se oli valmis sopimaan kaikki vaatimukset Kiovan hallinnolle ja lännelle yhdessä neuvottelupöydässä – jopa sen jälkeen, kun Vladimir Zelenskyi oli puhunut ydin- ja muista terrorismin mahdollisuuksista.
“Mutta toisin kuin tyhjä lörpöttely, jonka tarkoituksena on voittaa aikaa tai pettää toista henkilöä, neuvottelut ovat mahdollisia vain, jos tietyt ehdot täyttyvät”, Mirsajan toteaa.
Hän mainitsee niistä keskeisimmät. Ensinnäkin neuvottelukantojen pitäisi lähentyä toisiaan ja niillä pitäisi olla yhteinen nimittäjä, ainakin teoriassa. Venäjä vaatii Ukrainalta neutraalia asemaa, alueen demilitarisointia, hallinnon denatsifiointia sekä kaikkien Kiovan hallinnon tällä hetkellä miehittämien Venäjän alueiden vapauttamista. Tämä vaatimus viittaa muutamiin osiin Hersonin ja Zaporozhyen alueita sekä Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoja.
Toinen välttämätön edellytys on sotilaallisen status quon muuttaminen. Kompromissi on mahdollinen vain, jos molemmat osapuolet tai ainakin toinen osapuoli ymmärtävät, että sotaa ei voida voittaa muuten kuin neuvottelemalla. Juuri tällaisen oivalluksen seurauksena esimerkiksi Korean niemimaan aselepo ja Vietnamin rauhansopimus saatiin aikaan, Mirzayan muistutttaa.
Hänen mielestään nämä kaksi ehtoa voitaisiin luoda, ainakin teoriassa. Mutta on olemassa vielä yksi edellytys, jonka toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Kyse on vähäisestä luottamuksesta osapuolten välillä, tutkija toteaa.
Lähde: RT News
Gevorg Mirzayan on Venäjän federaation hallituksen rahoitusyliopiston apulaisprofessori ja politiikan tutkija.
+++
1 kommentti julkaisuun “Venäjä kiistää salaiset rauhanneuvottelut ”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kansan tahdon toteutuminen Donbassissa (ottaen huomioon sekin, että Ukrainasta on tehty rasistinen venäläisvihamielinen maa), natsismin tuomitseminen ja turvallisuusasioista sopiminen. Kuvitelkaapa, että tästä kaikesta helposti ymmärrettävissä ja (normaalisti) hyväksyttävissä olevasta olisi sovittu jo viimeistään viime vuoden alussa. Kuinka paljolta kärsimykseltä, kuolemalta ja hävitykseltä olisi säästytty! Joskus kuvittelen, että jotkut pahat tahot jossain kaukana nauravat partaansa, kun slaavit tappavat toisiaan, Euroopan talous kärsii ja asekauppa käy kuin siimaa.