Eurooppa on parhaillaan matkalla kohti taloudellista katastrofia. Kiovan ja Moskovan välinen viljasopimus on purettu, ja kaasusopimus on umpeutumassa. Sopimukset ovat estäneet uhkaavan katastrofin. Näin arvioi itävaltalainen julkaisu eXXpress artikkelissaan.
Viljasopimus eli Grains-sopimus tunnetaan myös nimellä Black Sea Grains Initiative. Se allekirjoitettiin Istanbulissa 22. heinäkuuta 2022. Sopimuksen ansiosta viljaa voitiin kuljettaa Mustanmeren ja sen satamien kautta maailmanmarkkinoille. Sopimus oli lehden mukaan suuri diplomaattinen voitto, sillä Venäjä ja Ukraina ovat maailman suurimpia viljan viejiä.
Toinen tärkeä sopimus on Moskovan ja Kiovan välinen kaasunsiirtosopimus. Venäjä, maailman johtava kaasun viejä, kattoi 50 prosenttia EU:n tarpeista ennen Ukrainan konfliktin repeämistä.
Viljasopimus on keskeytetty, mutta myös kaasun kauttakulkusopimus voi eXXpressin mukaan pian raueta. Neuvotteluja sopimuksen jatkamiseksi vuoden 2024 jälkeen ei ole olemassa. Kaiken venäläisen kaasun loppumisen seuraukset olisivat tuhoisat Euroopalle. Yhä vielä kaasua virtaa Venäjältä Eurooppaan. Oheinen kartta näyttää, että putkisto on monimutkainen ja palvelee monia Euroopan maita.
Valko-Venäjän kautta Puolaan kulkeva putki on oma ongelmansa. Puola on saanut noin 9 miljardia kuutiometriä venäläistä kaasua vuosittain Yamal-putken kautta, joka kulkee Venäjältä Puolaan ja Saksaan Valko-Venäjän kautta.
Puolan hallitus on kuitenkin tehnyt selvän siirron riippuvuuden vähentämiseksi Venäjästä rakentamalla nesteytetyn maakaasuterminaalin Itämeren satamaan Świnoujściessä. Sitä hoitavat Qatarin ja Yhdysvaltain yritykset ja se pystyy käsittelemään 5 miljardia kuutiometriä tuontikaasua.
Viljasopimuksen ansiosta Ukrainan satamista lähti viime vuonna yli 1 000 laivaa. Venäjä vetäytyi sopimuksesta 17. heinäkuuta. Eurooppalaisten poliitikkojen kovasta kritiikistä huolimatta se ei ollut yllättävää.
Ammoniakki aseena
Länsimaiden pakotteiden tiukentuminen johti aluksi kasvaviin jännitteisiin. Mutta tärkein syy oli Togliatti-Odessa-ammoniakkiputken räjähdys. Moskovan kannalta tämän putkilinjan toiminta on välttämätöntä. Putki kulkee venäläisestä Togliattin kaupungista useisiin Ukrainan Mustanmeren satamiin.
Ennen sotaa niiden kautta virtasi 2,5 miljoonaa tonnia ammoniakkia vuosittain maailmanmarkkinoille. Viljasopimusneuvottelujen aikana Kiova ja Moskova olivat sopineet mahdollistavansa ammoniakin turvallisen kulkemisen putkilinjan läpi. Mutta Kiova ei ole avannut putkilinjaa uudelleen.
Syyskuussa 2022 YK kehotti Ukrainaa aloittamaan kuljetukset uudelleen, koska ammoniakkilannoitteet ovat elintärkeitä maailmanlaajuiselle maatalouden tuotannolle, mutta turhaan.
Venäjä asetti viljasopimuksen jatkamisen riippuvaiseksi ammoniakin kulkemisesta putkea pitkin.
Putkiräjähdys tuhosi toiveet
Viime kuussa Venäjä asetti putkilinjan uudelleen avaamisen ehtona Black Sea Grains Initiativen uusimiselle. Kaikki toiveet raukesivat, kun osa putkilinjasta räjäytettiin Ukrainan alueella.
Molemmat osapuolet syyttävät räjäytyksestä toisiaan. Venäjä puhuu ukrainalaisista sabotoijista, Ukrainan Harkovan alueen kuvernööri väittää, että tehdas tuhoutui Venäjän pommituksissa. Joka tapauksessa sopimuksen kohtalo oli sinetöity: Putinin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti kuukautta myöhemmin, että ”Mustanmeren sopimukset eivät ole enää voimassa”.
Joka tapauksessa länsimaat joutuvat maksamaan myös viljakaupan päättymisen kustannukset. Halvan ukrainalaisen viljan kuljettaminen EU-maiden läpi on jo estynyt maanviljelijöiltä. Ilman Black Sea Grains -aloitetta hintapaine kasvaa ja toimitukset vähenevät.
Toinen kaasukriisi on edessä?
Tilanne on samanlainen kaasun kanssa. Sodasta huolimatta Venäjän kaasu on jatkanut virtaamista Ukrainan kautta Eurooppaan. Myös Ukraina hyötyy tärkeänä kaasuputkien risteyksenä tästä, koska se pystyy keräämään rahaa kauttakulkumaksujen muodossa.
Ukrainan energiaministeri German Galuštšenko totesi kuitenkin äskettäin Financial Times -lehden haastattelussa, että Kiova ei todennäköisesti uusi kaasun siirtosopimusta, kun Ukrainan toimitussopimus Gazpromin kanssa päättyy vuonna 2024.
Tämä askel heikentäisi merkittävästi monia EU-maita, etenkin Itävälta ja Unkari kärsivät, mutta myös Saksa, joka pyrkii kaikin keinoin korvaamaan venäläisen maakaasun merentakaisella nestekaasulla, kustannuksista piittaamatta. Itävallassa on vaadittu valtion aktiivisuutta Itävallan toimittamisen varmistamiseksi. Saksaan suuntautuvaa putkistojen kapasiteettia olisi arvioiden mukaan lisättävä.
Columbian yliopiston globaalin energiapolitiikan keskuksen tuoreen analyysin mukaan toimitukset EU-maihin voivat pudota vielä kymmeniä prosentteja nykyisestä, minkä seurauksena kaasun hinnat voivat jälleen nousta. Seuraukset olisivat tuhoisat etenkin Saksalle, joka jo nyt kamppailee hiipivän deindustrialisoitumisen kanssa, eXXpress arvioi.
Lisäksi Euroopassa odottaa talvella vähintään 60 miljardin kuutiometrin maakaasuvaje, elleivät lämpötilat ole viime vuoden keskimääräistä korkeampia. Siten uusi kaasukriisi olisi aivan nurkan takana. Johtopäätös on lehden mukaan: Jos Euroopan diplomatia ei saavuta mitään, on olemassa vakavan talouskriisin vaara, jossa Euroopan suurin talous Saksa on vaikeuksissa.
Lähde mm. eXXpress.at
+++
