”Aikooko Suomi hankkia F-35 -hävittäjiin ydinaseiden kantokyvyn?”

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas) ei tiistaina saanut hallitukselta vastausta kysymykseensä suunnitteleeko Suomi ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvien hävittäjien hankkimista.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ei ollut paikalla vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin. Kysymyksiin tiistaina vastannut ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ei Yrttiahon kysymykseen vastannut, muiden kansanedustajien kysymyksiin kyllä.

Yrttiaho kysyi hallitukselta myös, aikooko Suomi kouluttaa osan F-35-hävittäjien suomalaislentäjistä myös ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön.

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen ajankohtaiselontekoa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneista muutoksista.

Hallitus kertoo selonteossa Suomen ”pitävän tärkeänä tiivistä vuoropuhelua ydinasepolitiikasta läheisten liittolaistemme kanssa ja että Suomi on valmis tarkastelemaan uusia yhteistyömuotoja ydinasepolitiikassa”. Hallitus jättää kuitenkin selonteossa kertomatta, mitä nämä ydinasepolitiikan uudet yhteistyömuodot voisivat olla.

”Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että jatkossa Suomi mahdollisesti osallistuu sotilasliitto Naton niin sanottuun ydinaseiden jakopolitiikkaan”, totesi Yrttiaho muistuttaen puolustusministeri Häkkäsen jo ydinenergialain lähetekeskustelussa viime viikolla viitanneen ”kaksikäyttöisiin F-35-hävittäjiin”.

Suomen hävittäjäkauppa koskee alun perin F-35A-koneita, jotka eivät ole kaksikäyttökoneita. Ydinaseiden jakopolitiikkaan osallistuminen tarkoittaisi sitä, että Suomi muuttaisi Britannian tapaan tilaustaan ja osa hävittäjäkoneista olisi ydinaseiden käyttöön ja kuljetukseen soveltuvia F-35As-hävittäjiä. Myös osa lentäjistä koulutettaisiin tehtävään. Yrttiaho muistutti, että juuri näin on tehty niissä viidessä eurooppalaisessa maassa, joihin Yhdysvallat on sijoittanut taktisia ydinaseitaan, ja Britanniasta on siis tulossa kuudes eurooppalainen maa, joka näin tekee.

Kyse on Yhdysvaltain taktisista ydinaseista, joiden kuljetus ja käyttö tapahtuu hävittäjiä hankkineiden maiden omilla amerikkalaisvalmisteisilla hävittäjillä ja tehtävään erikseen koulutettujen näiden maiden omien hävittäjälentäjien voimin. Yhdysvaltain ydinaseet on sijoitettu näissä maissa oleviin amerikkalaistukikohtiin.

Suomi on saamassa ensimmäiset amerikkalaisvalmisteiset F-35 -hävittäjät käyttöönsä tämän vuoden aikana.

Marin väläytti pääministerinä ydinaseiden jakopolitiikkaan osallistumista

”Ennen puolustusministeri Häkkästä vain yksi suomalaispoliitikko on väläyttänyt Suomen mahdollista osallistumista ydinaseiden jakopolitiikkaan ja se oli pääministeri Sanna Marin vuoden 2022 huhtikuussa, jolloin Suomen Nato-jäsenyysprosessi oli jo alkanut”, totesi Yrttiaho.

Jos Suomi todellakin tekee päätöksen osallistumisesta Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan, se tarkoittaa, että Suomi on jo muuttanut tai aikoo muuttaa aiempaa tilaustaan F-35-hävittäjistä. Kyse olisi silloin päätöksestä hankkia myös koneita, jotka soveltuvat ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön eivätkä vain konventionaalisten aseiden käyttöön.

Britannia teki uuden tilauspäätöksensä viime kesänä ja muutti aikaisempaa tilaustaan. Suomalainen media on tosin pääosin vaiennut Britannian päätöksestä tilata 12 kappaletta myös ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvaa hävittäjää.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on useampaan kertaan viitannut kaksikäyttöisiin hävittäjiin ja pohtinut myös sitä, missä järjestyksessä tällaisten koneiden hankintaa koskeva päätös voisi Suomessa syntyä.

”Olisi tärkeää kuulla myös todennäköisen tulevan pääministerin, edustaja Lindtmanin kanta, mitä mieltä hän on Suomen osallistumisesta Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan ja mahdollisten kaksikäyttöhävittäjien hankintaan, johon puolueen edellinen puheenjohtaja ollessaan pääministerinä viittasi jo vuonna 2022”, totesi Yrttiaho tiistain eduskuntakeskustelussa.

Suomi aikoo sallia ydinaseet alueellaan

Yrttiaho muistutti hallituksen ilmoittavan ajankohtaisselonteossaan, ”ettei Suomi aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhanaikana”.

”Selvällä suomen kielellä hallituksen ilmoitus tarkoittaa sitä, että Suomi sallii ydinaseiden sijoittamisen Suomen alueelle sodan aikana ja ilmeisesti myös olosuhteissa, joita voi luonnehtia ei-rauhantilaksi mutta ei vielä sodaksi”, toteaa Yrttiaho.

Lainsäädännössä on Yrttiahon mukaan nykyisin runsaasti termejä, joilla kuvataan erilaisia kriisitilanteita, poikkeustilaa, puolustustilaa, hybridiuhkia, alueloukkauksia, aseellista hyökkäystä tai sotaa tai näiden uhkaa tai jälkitilaa.

”Ydinasekiellon rajaaminen rauhanaikaan jättää tarkoituksella täsmentämättä koko tämän rajankäynnin sodan ja rauhan välillä”, huomauttaa vasemmistoliiton kansanedustaja.

Yrttiaho sanoo pitävänsä tärkeänä, että lainmuutosta nyt vastustavat sosiaalidemokraatit ja vihreät ilmoittaisivat, ovatko he valmiita ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen palauttamaan takaisin lakiin siellä nyt olevat rajoitukset ydinaseille, jos ne siis nyt kumotaan.

”Sama koskee tietenkin myös omaa puoluettani vasemmistoliittoa. Jos puolueet eivät nyt ole valmiit sitoutumaan ydinaserajoitteiden palauttamiseen, osoittaako se täällä pidettyjen ydinaseita vastustavien puheiden olevan vain sanahelinää”, kysyi Yrttiaho.

Kuva: vasemmistoliitto