Tietokirjailija Pentti Sainio (1950 – 2022) on vielä kuolemansakin jälkeen piikki niiden suomalaispäättäjien lihassa, jotka ovat vastuussa amerikkalaisvalmisteisten F-35 -hävittäjien hankinnasta Suomeen.
Hävittäjähankintaa käsittelevässä kirjassaan ”Kansakunta kenraalien käsissä” Sainio piti naurettavina väitteitä vajaan kymmenen miljardin ”hintakatosta”, josta valtavirtamediassa kerrottiin. Sainio selvitti hävittäjähankinnan elinkaarikustannuksia ja totesi kokonaishinnan nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin.
Naapuriseuran sanomat julkaisee elinkaarikustannuksia ja eduskunnan tekemää hankintapäätöstä koskevan kappaleen ohesssa.
Pentti Sainio
Puolustusministeriön ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen kertoi Ilta-Sanomille tammikuussa 2021, että hankinnan hintakatto on ehdoton. Ja totta joka sana. Näin on hankinnan ensimmäisessä vaiheessa eli aloituksessa.
Sitten tulevat lisähankinnat, jotka hallitus ja eduskunta huomaamattaan hyväksyivät jo vuoden 2021 budjetissa aina vuoteen 2031 saakka.
Esitykseen oli tosiasiassa piilotettu avoin piikki jatkuville ilma-asehankinnoille seuraaviksi 40 vuodeksi. Käyttö- ja ylläpitokuluiksi hallitus on todennut noin kymmenen prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista, eli aikaisemmin noin 270 miljoonaa euroa, jotka ovat ilmoitettuja Hornetien vuotuisia käyttökuluja.
Kun vuotuiset budjetit hävittäjähankinnan vuoksi kasvavat, kasvaa myös kymmenen prosentin osuus. Vuoden 2022 budjetin mukaan voitaisiin uusien koneiden ylläpitokuluihin käyttää jo reilut 500 miljoonaa – se onkin lähempänä kaikkia nykyisiin Horneteihin liittyviä vuosittaisia kuluja.
F-35:n lentotuntihinta on kolme kertaa suurempi kuin Hornetin. Tämä ei silti taida olla koneen hankkimisen este Suomelle, koska kenraalit ovat oppineet Hornet-kaupoista soveltamaan luovaa ”jaksotettua häivematematiikkaa”.
USA:n ilmavoimien hankintapäällikkö: F-35 -hävittäjällä kiskurihinta
Joku poliitikko voisi silti pysähtyä hetkeksi ihmettelemään ulkomailta tulleita viestejä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ilmavoimien hankintapäällikkö Will Roper paljasti tammikuussa 2021, ettei ilmavoimat voi ostaa tarvitsemaansa määrää F-35-koneita niiden käytöstä aiheutuvan ”kiskurihinnan” vuoksi. Siksi olisi pian saatava uusi hävittäjä, joka olisi halvempi ja suorituskyvyltään parempi.
Tammikuussa 2021 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV uskoi hävittäjien käyttökulujen jäävän arvoitukseksi ja kustannusten nousun voivan vaikuttaa valtion budjettiin.
Hornetien tarkkoja käyttökuluja ei julkaistu, ne virasto on puolustusministeriön kanssa pimittänyt eduskunnalta.
Pian tämän jälkeen syntyi tarkastusviraston pääjohtajasta kohu. Entinen VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti oli nostanut ilman avointa hakua Tytti Yli-Viikarin VTV:n johtopaikoille, josta tämä kohosi pääjohtajaksi. Eduskunta erotti Yli-Viikarin kesällä 2021, ja keskusrikospoliisi alkoi tutkia häneen liitettyjä korruptioepäilyjä.
Edes valtion tarkastusvirastolle ei selvitetty elinkaarikustannuksia
Seuranneessa julkisessa kohussa paljastui, ettei tarkastusviraston puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen Yli-Viikarin aikana voinut luottaa.
Puolustusministeriö ei antanut tarkkoja elinkaarikulujen lukuja edes tarkastusvirastolle. Yli-Viikarin johdolla VTV hyväksyi menettelyn, vaikka olisi saanut luvut, jos olisi niitä vaatinut. Mahtoiko elinkaaren euromäärien arvion käsittelyyn vaikuttaa se, että konsulttiyhtiö Deloitte Finland Oy:n palveluja käyttivät sekä puolustusministeriö että Yli-Viikarin VTV?
Puolustusministeriö oli vuonna 2017 ostanut pariksi vuodeksi merivoimien Laivue 2020 -hankkeen sisäisen tarkastuksen palvelut KPMG Oy:ltä ja Ilmavoimien HX:n vastaavat palvelut Deloitte Oy:ltä kokonaishintaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Ulkoisen ”laadunvarmistuksen” tavoitteena oli varmistaa ennen ”jokaista puolustusministeriötasolla tapahtuvaa päätöksenteko- tai hyväksyntävaihetta, että ratkaisuille on uskottavat ja kestävät perusteet”.
VTT puolestaan käytti Yli-Viikarin johdolla vuosina 2018–2020 konsulttipalveluihin Ilta Sanomien (14.10.2021) selvityksen mukaan yli 3,1 miljoonaa euroa. Rahaa meni esimerkiksi viestintäsparraukseen, visuaalisen ilmeen kehittämiseen ja pääjohtajan henkilökohtaisiin valmen-
nuksiin.
Hyviä sopimuksia saivat konsulttiyhtiöt KPMG ja Deloitte. Esimerkiksi 503 500 euron (alv 0 %) sopimuksen ”digitaalisen muutoksen, digitalisaation ja data-analytiikkakehittämisen strategian tukikonsultointipalveluista” sai Deloitte – ainoa tarjouksen jättäjä.
Elinkaarikustannukset kohoavat 35 – 40 miljardiin euroon
VTV:n mukaan uusien hävittäjien elinkaarikulut (hankinta ja käyttö) olisivat noin 40 vuoden aikana hallituksen antamissa raameissa eli noin 20 miljardia euroa. Virasto pelkää silti kulujen karkaavan. Todennäköisempi luku julkisten tietojen mukaan olisi kuitenkin 30–40 miljardia. Se on nykyisen kansainvälisesti käytetyn arvioinnin mukainen: elinkaaren kustannuksista hankinta on yksi neljäsosa ja käyttö kolme neljäsosaa.
Suomelle 64 F-35-koneen käyttökulut voisivat lähennellä miljardia euroa vuodessa. Mistä ne otettaisiin?
Näköpiirissä on, että Maavoimien tulevia hankintoja uhrataan hävittäjien maksamiseksi, kuten on tehty Hornet-kaudella. Siitä kertovat tulevien vuosien budjettisuunnitelmat – rahaa uhrataan hävittäjiin.
Millaisista rahoista sitten on kyse? Käsittääkö kukaan?
Valtio maksoi 1990-luvun alussa pankkien pelastamiseksi pankkitukea tämän päivän rahanarvolla laskettuna noin kymmenen miljardia euroa. Sitä pidettiin kauhistuttavan suurena summana. Uusien hävittäjien arvioidaan maksavan elinkaarensa aikana jopa kolmin- tai nelinkertaisesti enemmän.
Hävittäjien nielemällä rahalla saisi vuosien kuluessa rakennettua jokaiseen 309 kuntaan kahdeksan uimahallia kuhunkin eli lähes 3 000 uimahallia tai kuusi Pyhäjoelle suunnitellun kokoista ydinvoimalaa.
Pankkituen pökerryttävästä määrästä eduskunnassa riehuttiin aikanaan niin, ettei lehdissä tuntunut riittävän tilaa tarpeeksi suurille otsikoille. Joulukuussa 2020 eduskunta hyväksyi määrärahat uusille hävittäjille aivokuolemaa muistuttavan hiljaisuuden vallitessa.
Eduskunnasta löytyi vain kaksi isänmaallista kansanedustajaa
Eduskunnasta löytyi vain kaksi oikeasti isänmaallista kansanedustajaa, jotka ymmärsivät mistä on kysymys.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho esitti hävittäjien rahoituksen poistamista vuoden 2021 budjetista, johon oli ujutettu hankinnan ensimmäisen vaiheen koko rahoitus eli 9,979 miljardia euroa vuosille 2021–2031.
Reservin tykkimies Yrttiaho ja kapteeni Markus Mustajärvi (vas) taistelivat urheasti Suomen puolustuksen puolesta, mutta heidän ehdotuksensa kaatui eduskunnan ”tulitaistelussa” äänin 53–2. Äänestykseen sai koronan takia osallistua vain 55 kansanedustajaa.
Kaiken kukkuraksi puheenjohtaja Li Andersson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki antoivat taistelijaparille henkisen teloituskomppanian edessä varoituksen ja huomautuksen.
Anderssonin kenttätuomioistuin rikkoi perustuslakia. Kansanedustajan pitää saada äänestää vapaasti ilman rangaistusta tai uhkaa.
Kuva: Sgt. Scyrrus Corregidor / U.S. Army (Public Domain)