Naapuriseuran sanomat julkaisee yhteiskuntatieteiden tohtorin, tietokirjailija Jorma Mäntylän uuden kirjoituksen datakeskuksista, jotka rahoitetaan velkarahalla. Uhkana on velkakriisi.
Kiihtyvää tekoälyboomia ja Suomen 1980-luvun lopun kasinotaloutta yhdistää velka. Suomeen tulossa olevat 186 datakeskusta rahoitetaan velkarahalla.
Kasinotalous kaatui, kun sijoitukset eivät tuottaneet ja velat tulivat maksuun. Apuun huudettiin valtio maksamaan pankkitukiaisia. Tekoälykuplan puhjetessa on sama vaara. Datakeskusten rakentaminen Suomessa pitää pysäyttää.
Pullistuvasta tekoälykuplasta on kirjoiteltu talouslehdissä yli vuoden ajan. Japanilainen talouslehti Nikkei Asia laski viime heinäkuussa, että viisi suurinta informaatiotekniikkajättiä Alphabet, Microsoft, Amazon, Meta ja Oracle piilottelevat taseissaan 1,65 triljoonan dollarin eli 1,5 biljoonan euron velkoja.
Wall Street Journal -lehden mukaan alan kymmenen suurimman yrityksen velat elokuussa nousseet jo kolmeen triljoonaan dollariin eli ne lähes kaksinkertaistuivat kuukaudessa. Yritysten velka lähestyy maailman kolmanneksi suurimman talouden Saksan kansantuotetta.
Velkaantuminen johtuu tekoälyinfrastruktuurin rakentamisesta. Alan suuryritykset kilpailevat rakentaessaan huipputehokkaita datakeskuksia ja pilvipalveluja. Huikeiden kustannusten takia yhtiöt velkaantuvat. Sijoittajat sijoittavat ja pankit lainaavat uskoessaan tekoälyn tuomaan talouden tehostumiseen ja liikevoittoihin, joilla velat joskus maksetaan ja sijoittajille jaetaan tulosta. Mutta luvattua tulosta ei ole tullut.
Talouslehti Fortune varoitti elokuussa kuplataloudesta: ”Voittoja rahoittavat tällä hetkellä sijoittajat sen sijaan, että ne ansaittaisiin asiakkailta.”
Kasinotalouden aikaan 1980-luvun lopulla Suomeen alkoi tulvia ulkomaista halpaa lainarahaa Harri Holkerin ja Kalevi Sorsan sinipunahallituksen vapautettua rahamarkkinat. Se sai aikaan talousbuumin 1980-luvun lopulla. Hullaantuneet pankinjohtajat jakelivat halpaa velkarahaa mitä mielikuvituksellisimpiin kohteisiin.
Kupla puhkesi 1990-luvun alussa, kun sijoitusten olisi pitänyt tuottaa ja velkoja maksaa takaisin. Seurauksena oli pankkikriisi ja syvä taloudellinen lama 1991-1993.Valtion eli veronmaksajien piti lopulta maksaa pankkien tappiot.
”Nostamme Nurmijärven maailmankartalle”
Viime parin vuoden aikana Suomeen on tulvinut informaatiotekniikan yhtiöiden investointilupauksia datakeskusten rakentamisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kokonaispotentiaali on yli 30 miljardia euroa. Tämä on lähes kokonaan velkarahaa. Se kiertää erityisesti kunnissa, joiden alueelle suuret datakeskukset rakennetaan.
Kunnanjohtajat käyttäytyvät nyt samoin kuin pankinjohtajat 1980-luvun kasinotalouden aikaan. Kokosin sanomalehdistä ja kuntien omista tiedotteista onnea säteilevien kunnanjohtajien lausuntoja datakeskuksista:
”Datakeskushanke vahvistaa Akaata houkuttelevana investointikohteena ja tukee kaupungin elinvoiman kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.” Antti Peltola, Akaa.
”Forssan datakeskus on valtava mahdollisuus kaupungille, seutukunnalle, maakunnalle ja koko Suomelle.” Jari Kesäniemi, Forssa.
“On suuri ilo toivottaa Google tervetulleeksi Kajaaniin. Datakeskusverkostomme on kasvanut ripeästi viime vuosina, ja Googlen suunnitelmat digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi ovat erittäin positiivinen signaali Kajaanille, Kainuun alueelle sekä Pohjois- ja Itä-Suomelle.” Jari Tolonen, Kajaani.
“Datakeskukset tuovat tuloja ja uusia työpaikkoja sekä lisäävät elinvoimaa ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Hyödyt ovat monipuolisia ja laaja-alaisia.” Oskari Auvinen, Kangasala.
”Datakeskus tuo merkittäviä elinvoima- ja työllisyysvaikutuksia koko Etelä-Karjalaan, ja suurinvestointi lisää Lappeenrannan ja lähialueen houkuttelevuutta niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.” Tuomo Sallinen, Lappeenranta.
”Mikkeli on Suomen digitaalisen huoltovarmuuden ja puhtaan energiasiirtymän edelläkävijä, joka tarjoaa datakeskusinvestoinneille vakaan, puhtaan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön.” Janne Kinnunen, Mikkeli.
“Muhoksen kunta toivottaa innolla Googlen tervetulleeksi. Kuntastrategiamme mukaisesti vihreä siirtymä on tärkeä osa missiotamme.” Kimmo Hinno, Muhos.
”Klaukkalan datakeskushanke on hyvä uutinen Suomelle. Se tuottaa toteutuessaan korkeaa lisäarvoa maallemme, antaa tärkeän kasvusysäyksen Nurmijärvelle ja nostaa kuntamme maailmankartalle. Sijainti ja Nurmijärven tarjoama ympäristö ovat erinomaiset datakeskustoimijalle.” Outi Mäkelä, Nurmijärvi.
”Olemme rakentaneet kumppanuutta Seinäjoen alueen ja Pure DC:n välillä parin vuoden ajan, ja olen innoissani siitä, että alueellinen kehittämisstrategiamme toteutuu nyt. Kyseessä on huomattava investointi, joka vahvistaa Seinäjoen asemaa uusien investointien kohteena. Hanke luo työpaikkoja ja kasvattaa kysyntää monilla toimialoilla. Samalla se tukee koulutus- ja osaamisyhteistyötä alueella.” Jaakko Kiiskilä, Seinäjoki.
”Olemme erittäin iloisia nyt saadusta rakennusluvasta ja tehdystä yhteistyöstä. Edessä on nyt rakentamisen pääyhteystyökumppaneiden haku. Kuokka isketään maahan heti kun vain on mahdollista.” Anne Sormunen, Utajärvi.
”Yhteistyö Googlen kanssa on ollut erittäin sujuvaa, ja toivotamme Googlen lämpimästi tervetulleeksi Vaalaan! Mahdollinen datakeskusalue voisi olla merkittävä sekä kunnan että koko alueen taloudelle, tuoden runsaasti työpaikkoja Vaalaan jo rakennusvaiheessa ja myöhemmin pysyvää työllisyyttä.” Minna Kärkkäinen, Vaala.
Kupla voi puhjeta – vuosi 2027 on kriittinen
Talouslehdissä on parin vuoden ajan arvioitu kuinka isoksi tekoälykupla voi kasvaa ja milloin se puhkeaa. Wall Street Journal kirjoitti syyskuun lopulla historian osoittavan, että ”markkinahuuma päättyy, kun pääomahana suljetaan.” Se suljetaan, kun sijoitukset eivät tuota eikä lainoja makseta takaisin. Arviot ajankohdasta ovat vaihdelleet 2026-2028. Useimpien arvioiden mukaan vuosi 2027 on kriittinen.
Toistaiseksi sijoittajat ja rahoittajapankit ovat uskoneet tekoälyn ihmeelliseen taloutta ja tuotantoa tehostavaan vaikutukseen ja siten kasvaviin voittoihin. Uskon ja toivon voimalla suurimpien it-yritysten velka on saanut jatkaa kasvuaan vielä vuonna 2026.
Oxfordilainen tutkija Adam Slater julkaisi keväällä artikkelin, jossa kyseenalaisti tekoälyyn asetettuja tuotto-odotuksia.
”Suuryritykset, jotka rakentavat valtavia datakeskuksia tekoälyjärjestelmilleen odottavat 15–20 prosentin tuottoa 3,8 biljoonan dollarin investoinneilleen vuosina 2024–2028. Saavuttaakseen nämä tavoitteet yritysten olisi kyettävä kasvattamaan vuotuista tulostaan 570–800 miljardilla dollarilla. Se vastaisi yli kahta kolmasosaa Yhdysvaltain bruttokansantuotteen ennustetusta kasvusta vuoteen 2032 mennessä.”
Slater vertasi riskiä aiempiin teknologiavetoisiin nousukausiin – kuten 1920-luvun sähköistymisbuumiin, 1990-luvun televiestintäbuumiin ja 1840-luvun brittiläiseen rautatiebuumiin – jotka kaikki päättyivät katastrofaalisiin markkinaromahduksiin.
Slater ei ole ainoa.
Luottoluokitusyhtiö Fitch julkisti 28.9.2026 heikon kehityksen skenaarion. Se sisälsi Yhdysvaltain osakekurssien 35 prosentin ja muiden maiden osakekurssien 15 prosentin laskun sekä luottamuspulan aiheuttaman lisäshokin Yhdysvaltain yksityisille investoinneille. Seuraukset voisivat olla vakavia:
Yhdysvaltain bruttokansantuote voisi supistua 0,6 prosenttia vuonna 2027, mikä ajaisi maailman suurimman talouden taantumaan, ja samalla maailmantalouden kasvu voisi jäädäalle yhteen prosenttiin.
Rysäyksen jälkeinen elämä
Tekoälykupla puhkeaa ja vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Datakeskustyömaita hiljenee ja nähdään tyhjeneviä peltihalleja sekä kuullaan teknouskovaisten kunnanjohtajien itkuvirsiä. Rysäyksen jälkeinen elämä on kuitenkin erilaista kuin 1991-93 jälkeen ja dotcom-kuplan jälkeen 2000-luvun alussa.
Rysäyksen jälkeen kysytään kuka maksaa laskut? Käykö samoin kuin 1991-93 pankkikriisissä, jolloin valtio ja veronmaksajat maksoivat pankkitukiaisia?
Jos datakeskuksia tulee Suomeen liikaa, saamme talouslaman lisäksi energiakriisin. Datakeskukset ahmivat niin valtavasti sähköä, että sähkön hinnan tuntuva nousu on pomminvarmaa.
Vihreä siirtymä perutaan ja kuluttajat maksavat sähkölaskuissaan tukiaisia datakeskuksille, kuten on käynyt Irlannissa. Tulee myös teollisuudenalojen keskinäisiä riitoja, kun energiaintensiiviset yritykset joutuvat myös maksamaan kalliimmasta sähköstä.
Suomessa olisi viisasta laittaa jarrut päälle ennen kuin tapahtuu korvaamatonta vahinkoa, kuten Irlannissa. Vähintä olisi vaatia joka keskukselta rakennuslupavaiheessa ympäristövaikutusten arviointia eli YVA-menettelyä, kuten Suomen luonnonsuojeluliitto edellyttää.
Valittaminen myönnetyistä luvista olisi myös hyvä ratkaisu. YVA:n ja valitusprosessien aikana tekoälykupla ehtisi poksahtaa, minkä jälkeen monia hankkeita perutaan. Se olisi yleisen edun mukaista.
Valtion ja kuntien pitäisi varoa liiallista sitoutumista tekoäly- ja pilvipalveluihin. Niiden hinnat ja ehdot muuttuvat kuplan poksahdettua. Liika riippuvuus antaa tekoäly-yhtiöille kiristysruuvin samaan tapaan kuin 1990-luvun pankkikriisin oloissa sanottiin ”too big to fall”, liian iso kaatumaan.
Olette riippuvaisia tästä palvelusta, siksi pitää osallistua tappioiden maksamiseen.
Toisaalta, valtiot ovat nyt 25 vuotta myöhemmin pahoin velkaantuneita, mitä ovat EU:ssa kiihdyttäneet sotiminen ja asevarustelu. Valtioita on vaikeampi saada maksamaan 1990-luvun kaltaisia pankkitukiaisia it-talouteen. Onkin ilmeistä, että ala selvittää omat sotkunsa. Päitä putoilee.
Tänä vuonna 2026 uskoa ja luottamusta tekoälyn ihmeitä tekevään vaikutukseen on vielä riittänyt. Tekoäly-yhtiö Anthropicin arvostukseksi ilmoitettiin toukokuussa 965 miljardia dollaria. Yhtiön liikevaihto 2025 oli vain 4,6 miljardia ja liiketaloudellinen tappio 41 miljardia dollaria. Erotusta paikataan tänä syksynä osakeannilla ja velalla, joiden pitäisi nostaa arvostus kahteen triljoonaan.
Saatavilla sijoitus- ja velkarahoilla Anthropic aikoo rakentaa yhä suurempia ja tehokkaampia datakeskuksia. Kuilu tuotto-odotusten luoman kuvitellun arvon ja reaaliarvon välillä on kasvamassa tähtitieteelliseksi.
Ei onnistu, poksahtaa, räjähtää.
Kuvituskuva (UNC): Ana Las Heras, Datakeskus (CPD) Argentina. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-4.0
.jpg){kind=link}