Kaksi kovinta sotahaukkaa. Yhdysvaltalainen senaattori Lindsey Graham (vasemmalla) Banjamin Netanjahun vieraana Jerusalemissa 2019.

Israel ja neokonservatiivit haluavat jatkaa sotaa Iranissa

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entinen johtaja, kovana sotahaukkana tunnettu neokonservatiivi Mike Pompeo arvosteli lauantaina jyrkin sanoin presidentti Donald Trumpia, joka väitti Iranin kanssa käytävien neuvotteluiden tulitauon jatkamisesta ja rauhansopimuksesta etenevän hyvin ja olevan nyt loppusuoralla.

Trumpin mukaan huomattava osa sopimuksesta on jo neuvoteltu ja loppua viimeistellään parhaillaan.

Pompeo väitti nyt neuvoteltavan sopimuksen olevan Yhdysvaltain kannalta vielä huonompi kuin presidentti Barack Obaman vuonna 2015 hyväksymä kirjainlyhenteellä JCPOA tunnettu-sopimus, joka asetti rajoituksia Iranin ydinohjelmalle. Vastineeksi Iranin vastaisia pakotteita lievennettiin.

JCPOA-sopimuksen Iranin kanssa allekirjoittivat Yhdysvaltojen ohella myös Euroopan unioni, Venäjä, Kiina, Britannia, Saksa ja Ranska. Trump irroitti Yhdysvallat sopimuksesta vuonna 2018 ja alkoi muutenkin jo ensimmäisellä virkakaudellaan kiristää suhdetta Iraniin. Hän tapatti mm. Iranin johtoon kuuluneen legendaarisen kenraali Qasem Soleimanin ohjusiskulla Baghdadin lentokentällä vuonna 2020. Pompeo oli Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella myös Yhdysvaltain ulkoministeri.

Pompeon nyt esittämät vaatimukset eivät jättäneet mitään arvailujen varaan. Hän kehotti suorin sanoi Trumpia lopettamaan tulitauon ja jatkamaan sotaa Irania vastaan: ”Avaa se helkkarin salmi. Kiellä Iranilta pääsy rahoihin. Riistä Iranilta kyky, ettei se voi uhata liittolaisiamme alueella”.

Sotahaukat vastustavat sopimusta

Myös Yhdysvaltain vaikutusvaltaiset republikaanisenaattorit Lindsey Graham ja Ted Gruz ovat jo ehtineet varoittaa Trumpia suostumasta ”diiliin”. Texasin Gruz oli yksi monista republikaaneista, joka katsoi rauhan Iranin kanssa vain vahvistavan islamilaista hallitusta.

Senaattori Lindsey Graham puolestaan on yksi Yhdysvaltain keskeisimmistä sotahaukoista. Hänet tunnetaan myös hyvänä presidentti Alexander Stubbin ystävänä ja neuvojana. Molemmat ovat myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn läheisiä tukijoita.

”Senaattori Lindsey Graham on yksi Yhdysvaltain keskeisimmistä sotahaukoista. Hänet tunnetaan myös hyvänä presidentti Alexander Stubbin ystävänä ja neuvojana. Molemmat ovat myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn läheisiä tukijoita.”

Maaliskuun alussa Graham vetosi Trumpiin, jotta presidentti tekisi päätöksen Iranille kuuluvan Kharg-saaren valtaamisesta. Saaren kautta kulkee 90 prosenttia maan öljyn viennistä. Yhdysvallat pommitti saarta sekä maaliskuussa että huhtikuussa.

Toukokuun alussa senaattori Graham ilmoitti kannattavansa saarella olevien öljyterminaalien tuhoamista.

Ja nyt sotahaukkana tunnettu senaattori aikoo tehdä kaikkensa estääkseen sopimuksen syntymisen Iranin kanssa. Rauha Iranin kanssa olisi Grahamin mukaan painajaismainen Israelille ja sallisi Iranin hallituksen pysymisen elossa ja vahvistuvan.

Henry Vanhanen: Washingtonissa turvallisuusväki on raivoissaan

Europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok) avustajana aikaisemmin työskennellyt entinen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henry Vanhanen totesi sunnuntain Verkkouutisissa, että tietojen mukaan sopimukseen sisältyisi 60 päivän tulitauon jatko, Hormuzinsalmen asteittainen avaaminen, Yhdysvaltojen merisaarron päättyminen, Iranin öljynmyynnin salliminen, osin jäädytettyjen varojen vapauttaminen sekä Iranin sitoutuminen neuvotteluihin ydinohjelmasta.

Teheran voi Vanhasen mukaan väittää voittaneensa maailman vahvimman sotilasmahdin ilman varsinaista sotilaallista voittoa, jos huhutut ehdot ovat totta. ”Siksi Washingtonissa republikaanit, haukat ja turvallisuusväki ovat raivoissaan”, totesi Vanhanen. Trump yrittää hänen mielestä myydä tämän kaiken “rauhana”.

”Ongelma on se, että monet Washingtonissa näkevät tämän käytännössä Iranin sodan pelastamisoperaationa tai jopa antautumisena. Eli Yhdysvallat kävelisi ulos kriisistä ilman, että Iranin ydinkyvykkyyttä edes oikeasti lopullisesti murskattiin”.

”Ongelma on se, että monet Washingtonissa näkevät tämän käytännössä Iranin sodan pelastamisoperaationa tai jopa antautumisena. Eli Yhdysvallat kävelisi ulos kriisistä ilman, että Iranin ydinkyvykkyyttä edes oikeasti lopullisesti murskattiin”.

Vanhanen totesi myös, ettei Iran tarvitse täydellistä voittoa, vaan sille riittää, että johto säilyy, Hormuz pysyy Iranin vipuvartena, öljyvirrat palautuvat, pakotepaine hellittää ja ydinohjelma jää eloon neuvottelujen alle. Samaan aikaan Trumpilla on Vanhasen mukaan oma logiikkansa.

”Hän ei halua uutta pitkää Lähi-idän sotaa, enempää öljyshokkia tai energiakriisiä tai enempää ruumisarkkuja kotiin”. Vanhasen mukaan Trump haluaa eskalaation pysäyttämistä nopeasti, vaikka hinta olisi strateginen kompromissi.

Vanhanen arvioi, että markkinat olisivat mielissään Hormuzin kompromissista.

”Jos öljyn hinta voi laskea rajusti inflaatiopaine helpottaa, riskimarkkinat voivat pompata ja Eurooppa saa hengitystilaa. Siksi maailma voi juhlia “rauhaa” samalla kun turvallisuusväki näkee pitkän aikavälin tappion”.

Vanhanen kysyi myös, luopuuko Iran oikeasti rikastetusta uraanista?

”Joidenkin tietojen mukaan kyllä, mutta yksityiskohdat puuttuvat täysin”. Kenelle? Millä aikataululla? Kenen valvonnassa, kysyy Vanhanen.

Venäjän johdon tiedetään keskustelleen sekä Yhdysvaltain että Iranin johdon kanssa mahdollisuudesta siirtää rikastettu uraani väliaikaisesti Venäjälle. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty myös rikastetun uraanin säilyttämistä tavalla tai toisella Kansainvälisen atomienergiajärjestön valvonnassa.

Vanhasen mukaan tähän kokonaisuuteen koko diili voisi vielä hajota.

”Iran osoitti pystyvänsä horjuttamaan energiamarkkinoita, haastamaan USA:n alueellisesti ja johdon selviytymisen. Samaan aikaan USA osoittaa välttelevänsä pitkää sotaa loppuun asti. Peking ja Moskova katsovat tätä erittäin tarkasti”.

Vanhanen väittää maailman kuitenkin oppivan yhden vaarallisen asian.

”Yhdysvaltoja voi painostaa tarpeeksi kauan, kunnes se alkaa etsiä ulospääsyä eikä voittoa. Siksi moni Washingtonissa ei näe tätä rauhana vaan ennakkotapauksena. Muu maailma näkee puolestaan vallan rajat”.

Iran on varovainen arvioissaan

Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmail Baqaei on kertonut osapuolten näkemysten lähentyneen viime päivinä. Hän kuitenkin korostaa, ettei sopimusta ole vielä viimeistelty ja että on odotettava ennen johtopäätösten tekemistä.

Alustava yhteisymmärrys sopimuksen pääkohdista pakottaisi Yhdysvallat ja Israelin lopettamaan sodan Irania vastaan, purkamaan muutenkin heikosti onnistuneen merisaarron Hormuzinsalmessa ja vapauttamaan jäädyttämänsä 25 miljardin dollarin Iranin varat.

Trump kuvasi aamuyöllä saavutettua tulosta Yhdysvaltain ”voitoksi”, koska Iran ”suostuu aloittamaan keskustelut lupumisesta ydinaseen hankkimisesta” ja ”on valmis avaamaan” Hormuzinsalmen.

Tosiasiassa Iran on neuvotteluissa vain toistanut pitkäaikaisen kantansa, ettei se aio valmistaa ydinasetta ja on vasta neuvotteluiden myöhemmässä vaiheessa valmis keskustelemaan asiasta yksityiskohtaisemmin. Trump on nyt tarjoamassa amerikkalaisille Iranin pitkään toistaman kannan ikään kuin henkilökohtaisena voittonaan.

Israelin johto järkyttynyt Trumpin puheista

Israelin johdon väitetään olevan järkyttynyt Trumpin puheista, vaikka Israelin pääministeriin Benjamin Netanyahuun sunnuntaina yhteydessä ollut Yhdysvaltain presidentti väitti keskustelun pääministerin kanssa olleen ”erittäin hyvä”.

Netanyahu pelkää Yhdysvaltojen ja Iranin välisen sopimuksen jäävän ”vaillinaiseksi”, koska Iranin ydinaseesta on tarkoitus keskustella ja sopia vasta myöhemmin. Samoin Iranin rikastetun uraanin siirrosta mahdollisesti maan ulkopuolelle. Israelilaiset lähteet kertoivat sunnuntaina Israelin aikovan toimia jatkossa itsenäisesti välittämättä siitä, mitä Yhdysvallat tekee.

Toistaiseksi on myös avoinna, aikooko Israel jatkaa sotatoimia Libanonissa. Iran on vaatinut Israelin Libanoniin kohdistamien sotatoimien lopettamisen sisällyttämistä myös nyt neuvoteltavaan sopimukseen.

”Israelilaiset lähteet kertoivat sunnuntaina Israelin aikovan toimia jatkossa itsenäisesti välittämättä siitä, mitä Yhdysvallat tekee. Toistaiseksi on myös avoinna, aikooko Israel jatkaa sotatoimia Libanonissa. Iran on vaatinut Israelin Libanoniin kohdistamien sotatoimien lopettamisen sisällyttämistä myös nyt neuvoteltavaan sopimukseen.”

Trump järjesti sunnuntaiyönä yhteispuhelun Saudiarabia, Arabiemiraattien Qatarin, Bahrainin, Egyptin ja Jordanian johtajien kanssa. Myös Turkki ja sen presidentti Recep Tayyip Erdogan osallistui keskusteluun. Pakistania edusti keskustelussa Pakistanin asevoimien komentaja, marsalkka Asim Munir, joka on henkilökohtaisesti ollut mukana Iranin ja Yhdysvaltojen neuvotteluissa.

Pakistanilla on kaiken kaikkiaan ollut keskeinen rooli välittäjänä Yhdysvaltain ja Iranin neuvotteluissa. Maan pääministeri Shehbaz Sharif kiitti sunnuntaina Trumpia ”hedelmällisistä ja tuloksekkaista” keskusteluista ja toivoi, että Pakistan voisi isännöidä pian uutta neuvottelukierrosta Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.

Yhdysvallat ja Iran aloittivat Iranin massiiviset pommitukset helmikuun 28. päivänä. Sodan ensi vaiheen jälkeen Yhdysvallat joutui Pakistanin välityksellä käydyissä neuvotteluissa taipumaan tulitaukoon Iranin kanssa huhtikuun 8. päivänä.

Ensimmäiset keskustelut rauhansopimuksesta Iranin ja Yhdysvaltojen välillä käytiin Pakistanin Islamabadissa huhtikuun 11. päivänä. Neuvotteluja käytiin silloin parin päivän ajan.

Neuvotteluiden uskotaan voivan jatkua Pakistanissa heti Eid al-Adhan eli islamin pyhiinvaellukseen päättyvien juhlapäivien ja loman jälkeen ensi viikon perjantaina. Tämä sillä edellytyksellä, ettei Trump vaihda kantaansa vielä ennen ensi viikon loppupuolta.

Kuva: Yhdysvaltain ulkoasiainhallinto, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 2.0

Vastaa