Heikki Poroila kirjoittaa Yliopisto-lehdessä (3/2026) toimittaja Kyösti Niemelän artikkelista. Siinä haastateltiin poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemeä Itävallan puolueettomuuden historiasta.
Poroila kirjoittaa, että professori perusteli numerossa 2/2026 Itävallan jäämistä Naton ulkopuolelle toteamalla, että kaikki Itävallan rajanaapurit ovat Naton jäseniä, minkä vuoksi maa on kokenut perinteiset sotilaalliset uhat hyvin vähäisiksi.
Perustelu ei vakuuta Poroilaa. Hän huomauttaa että kaikki rajanaapurit eivät edelleenkään kuulu Natoon, puutuvat Liechtenstein ja Sveitsi, eivätkä naapurimaista vuonna 1955 Natoon kuuluneet kuin Italia perustajajäsenenä ja Saksa. Se liittyi Natoon 1955.
”Sen jälkeen vierähtikin peräti 44 vuotta, ennen kuin Nato-naapureita tuli lisää, Tšekki ja Unkari vuonna 1999. Vasta 2004 liittyivät Natoon Itävallan loputkin naapurit Sveitsiä lukuun ottamatta eli Slovakia ja Slovenia.”
Uskottavammalta perustelulta vaikuttaa Poroilan mielestä se, että Itävallan haluttiin pysyvän suurvaltaintressien ulkopuolella niin kotimaassa kuin niissä ulkomaissa, joilla oli asiassa ehkä jotain intressejä. Näistä intressivaltioista Poroila ottaa esiin Neuvostoliiton ja Yhdysvallat.
Ja edelleen: ”Myös naapurimaa Sveitsin tiukka ja menestyksekäs liittoutumattomuuspolitiikka on voinut toimia Itävallalle jonkinlaisena majakkana kiistojen repimässä Euroopassa. Eikä ehkä ole yllättävää, ettei Itävalta halunnut kiirehtiä yhteiseen sotilasliittoon aiemman alistajavaltion Saksan kanssa. Vuonna 1938 alkaneen miehityksen päättymisestä oli vuonna 1955 vain kymmenen vuotta.”
Johanna Rainio-Niemeä haastateltiin Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla.
FM Heikki Poroila on tietokirjailija ja eläkkeelle siirtynyt kirjastonhoitaja erityisaloinaan musiikki ja informaatiotutkimus. Poroila on myös Naapuriseuran sanomien kolumnisti.
3 kommenttia julkaisuun “Poroila Yliopisto-lehdessä: Itävalta ei kiirehtinyt Natoon Saksan kumppaniksi”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Aikoinaan suhtauduin Natoon myönteisesti. Ajattelin, että sehän on puolustusliitto ja että miten kellään voisi olla mitään sitä vastaan, ettei maahamme hyökätä. Silloin olin jonkin asteinen russofobikin, mutta ennen kaikkea ymmärtämätön mistään laajemmista geopoliittisista kuvioista.
Kuvaus sopinee suurimpaan osaan suomalaisista kuin nenä päähän. Kun siihen lisättiin valtamedian, poliitikkojen ja ns. asiantuntijoiden yksimielinen älämölö (vaikeneminen, valehteleminen ja vääristely sekä kaksoisstandardien käyttö) Ukrainan tapahtumista, niin hyväuskoiset kansalaiset oli helppo huijata Nato-jäsenyyden kannalle.
Suurin osa kansasta ei siis ymmärrä ollenkaan Naton geopoliittisia Venäjälle vihamielisiä pyrkimyksiä. Toki kansan pitäminen pimennossa varmistetaan silti mm. mediapoolin vartioimalla päivittäisellä propagandalla, joka vaihtelee räikeistä valheista yksittäisiin sanavalintoihin. En yhtään tiedä, ovatko kansalaiset muualla paremmin selvillä Ukrainan tapahtumista ja Naton roolista, mutta oletan suomalaisten pitävän kärkipaikkaa tässäkin – häntäpäästä laskien.
Jos pitäisi lyödä iso veto, niin satsaisin vielä rahani sille, että kuumaa sotaa, jossa Suomi olisi mukana, ei kaikesta huolimatta tule. Sen sijaan Venäjän ja muun Euroopan välirikko kestää vielä vuosikausia eikä Venäjän mielestäni pidäkään meihin hirveästi luottaa vuosikymmeniin. No, ihmisiä kuolee, syntyy ja kasvaa – päättäjiäkin. Aina voi toivoa, vanhanakin, parempaa tulevaisuutta ja ennen kaikkea tehdä oma osuutensa ystävyyden eteen myös itänaapuriamme kohtaan.
Natoon palataksemme tosi isossa kuvassa se tähtää globalistien maailmanvaltaan toimimalla kaikin tavoin niitä vastaan, jotka eivät laula sen kanssa samaa virttä, mikä on käytännössä vahingollista Euroopalle. Euroopan irtautuminen Natosta olisi loogista ja Euroopalle hyödyllistä, jos se merkitsisi ystävällisen kanssakäyminen palautumista Venäjän kanssa sekä rauhan ja hyvinvoinnin aikaa jopa koko Euraasialle.
Muistaakseni Itävallan perustuslakiinkin on kirjattu, että maa ei liity mihinkään sotilasliittoon.
Hetkinen, tarkistan Chat GPT:stä…
Lain 1 artiklan 2 kohdassa todetaan:
”Itävalta ei tulevaisuudessa liity mihinkään sotilaallisiin liittoihin eikä salli vieraiden valtioiden sotilastukikohtien perustamista alueelleen.” (suomennos)
Tämä säädös tuli voimaan 5. marraskuuta 1955. Samassa laissa Itävalta julistaa ”ikuisen puolueettomuutensa” (immerwährende Neutralität) ja sitoutuu ylläpitämään ja puolustamaan sitä.
”Perustelu ei vakuuta Poroilaa. Hän huomauttaa että kaikki rajanaapurit eivät edelleenkään kuulu Natoon, puutuvat Liechtenstein ja Sveitsi, eivätkä naapurimaista vuonna 1955 Natoon kuuluneet kuin Italia perustajajäsenenä ja Saksa. Se liittyi Natoon 1955.”
Pieni tarkennus sallittanee…LÄNSI-Saksa liittyi NATOon 1955, ja sen vastareaktiona, vielä samana vuonna, perustettiin NL:n toimesta Varsovan liitto.